Tulevaisuudentutkija Risto Linturi: Jos koronajarrutuksia tarvitaan monia, nousevat taloudelliset ja henkiset kustannukset niin korkeiksi, että nopean jarrutuksen sijaan tarvitaan toinen strategia

Kiinassa Sars-CoV-2-viruksen takia on kuollut noin 3 300 kiinalaista ja pian Italiassa yli 13 000 menehtynyttä. Voiko Kiinan tilastoihin luottaa?

Kyllä, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, diplomi-insinööri Risto Linturi. Hän kertoo Maailman terveysjärjestö WHO:n käyneen paikan päällä varmentamassa Kiinan tilanteen.

– WHO:n laaja tutkimusryhmä todentaa, että luvut ovat valideja. Tietysti niissä ei näy kaikkea, mutta niihin voi luottaa, jos tietää tarkasti, miten ne on tuotettu.

Ilman rajoituksia Kiinassa olisi kuollut miljoonia

Kiinassa on 1,4 miljardia asukasta ja Suomessa 5,5 miljoonaa. Yksi suomalainen ”vastaa” siis 250 kiinalaista. Jos Suomessa kuolisi koronaan väestöön suhteutettuna saman verran ihmisiä kuin Kiinassa, olisi menehtyneitä 12. Se olisi kolme kertaa vähemmän kuin influenssaan menehtyvien määrä keskimäärin yhden kuukauden aikana.

Syy kuolonuhrien suhteelliseen vähäisyyteen Kiinassa johtui tiukoista rajoituksista varhaisessa vaiheessa. Risto Linturin mukaan Kiinan johdossa on insinöörejä, jotka osasivat eksponenttilaskennan ja tiesivät vanhastaan, mitkä uhkat liittyivät SARS-epidemiaan.

– He tiesivät, että epidemian voi tukahduttaa vain alkuunsa ja vain jyrkillä toimilla, Linturi painottaa.

Kiinassa siis puututtiin tilanteeseen heti, kun tarttuvuus ja kuolleisuus kävivät ilmeisiksi valtionjohdolle.

– Ilman noita toimia Kiinassa olisi kuollut tuhansien sijaan miljoonia tai kymmeniä miljoonia, Linturi sanoo.

Näin suuren ”miljoonia tai kymmeniä miljoonia”-haarukan selittää jonkinasteinen epätietoisuus tarkasta tartunnan saajien määrästä suhteessa tapauskuolleisuuteen. Tartunta leviää ilman toimenpiteitä 60–80%:iin väestöstä, mutta toimenpiteiden kanssa ei pakosta keneenkään.

Varautuminen väistämättömään viivästyi

Miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia? Kuolikin ”vain” muutama tuhat. Olisiko Suomessakin ollut mahdollista rajata kuolleiden määrä 12:een? Linturin mukaan kyllä, joskin se olisi edellyttänyt järeitä toimia.

– Me saimme kaksi kuukautta varautumisaikaa. Sitä ei käytetty, uhkaa vähäteltiin. Herääminen alkoi vasta Italian teho-osastojen täyttyessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vähätteli koronan uhkaa koko alkuvuoden. Risto Linturi kuitenkin listasi Facebook-sivullaan jo 9 päivää ennen valmiuslain käyttöönottoa kansalaisille välttämättömiä toimia kuten käsien pesua, kohtaamisten minimoimista, etäkoulua ja etätöitä, joukkoliikenteen välttämistä ja eristäytymiseen varautumista.

Hän perusteli kiirettä sillä, ettei kohtaamisten rajoittamisella olisi niin suurta merkitystä enää sitten, kun tartunnat olisivat levinneet laajasti.

– Väistämätön olisi paras kohdata ajoissa, kirjoitti Linturi tuolloin.

Tautia voi enää hidastaa ja rajusti pitääkin nyt jarruttaa

Kiinan kaltaisiin välittömiin toimiin ei kuitenkaan ryhdytty heti, joten Linturin mukaan strategioita on nyt kolme:

Ensimmäinen strategia tarkoittaa taudin nopeaa leviämistä siten, että virus tartuttaa noin 60% väestöstä eli 3,3 miljoonaa suomalaista. Tämä strategia on jo hylätty.

Toinen strategia liittyy taudin hidastettuun leviämiseen, jolloin tartunnan saa kuukausien saatossa 40% väestöstä eli 2,2 miljoonaa ihmistä. Tähän on hallituskin taustalaskelmassaan viitannut.

Kolmas strategia tarkoittaa rajuja jarrutuksia niin, että tartunnan saa sen ensimmäisessä aallossa ”vain” 100 000–500 000 suomalaista. Tämä olisi paras tie Linturin mielestä. Jokaisella jarrutuksella nimittäin ostetaan jokunen kuukausi aikaa, jotta lääkitys, rokotteet tai halpa testaaminen tulisivat kaikkien saataville. Teknologian kehittyminen vaikuttaa siihen, tarvitaanko yksi tai useampi jarrutus.

– Mutta jos jarrutus ja sen aikainen teknologiakehitys eivät onnistu, eikä tartunnan saaneiden määrä jää alle puolen miljoonan, palaamme kakkoskohtaan, Linturi summaa.

Noin 1 000–100 000 kuolonuhria strategiasta riippuen

Nyt pääsemme kohtaan ”kuolleisuus”. Risto Linturin luvut eivät ole huojentavaa kuultavaa. Julkaistujen tutkimusten ja valtioiden antamien tietojen valossa kuolleisuusprosentti on 0,5–1,5%, mutta vain siinä tapauksessa, että terveydenhuolto onnistuu.

Ongelma on kuitenkin siinä, ettei terveydenhuolto onnistuisi todennäköisesti minkään muun kuin kolmannen strategian kohdalla. Terveydenhuolto ylikuormittuu sitä enemmän, mitä nopeammin tauti leviää. Silloin kuolleisuus voi nousta 3–4%:iin.

Edellä kerrotut prosenttiluvut merkitsevät suurta epätietoisuutta. Emme voi vielä varmuudella tietää, kuoleeko koronasodassa tuhansia, kymmeniä tuhansia vaiko jopa yli satatuhatta lähimmäistä.

Varmaa on vain tämä: valitulla strategialla on yhä merkitystä. Rajuin jarrutus johtaisi muutamiin tuhansiin kuolonuhreihin, kun taas hidastettu tie nostaisi uhrien määrän 20 000–40 000:een.

Pahin mahdollinen lopputulos olisi taudin lisääntyessä nopeasti: silloin kuolleita olisi jopa yli 100 000.

Pienin kuolonuhrien määrä puolestaan olisi mahdollinen vain erittäin tiukoin rajoituksin, jolloin tartunnan saaneiden määrä olisi vain 100 000. Heistä 500–1 500 menehtyisi.

Viivytystaistelu, kunnes lääke tai rokote on keksitty

On kuitenkin keskeinen ongelma, ja se liittyy kolmanteen strategiaan. Epidemia nimittäin alkaa uudestaan jarrutuksen jälkeen.

Esimerkiksi Kiinan Wuhanissa ei ole laumasuojaa, ja tartunta voi yhä levitä sinne ja muualle Kiinaan. Jotta näin ei kävisi, eristää Kiina kaikki maahan saapuvat ja tutkii kaikki alkavat tautipesäkkeet huolellisesti.

Jarrutus antaa näin ollen vain hengähdystauon, jotta ehditään kehittää lääkehoito, rokote ja halpa pikatesti. Mikä tahansa niistä helpottaisi jo yksinäänkin joko tautia tai tartuntaketjujen rajaamista ja osoittaisi viivytyksen kannattaneen.

– Yksi tai useampi jarrutus antaa aikaa. Niiden jälkeen jokainen epidemia-aalto on helpompi hallita ja tukahduttaa. Tällä tavoin kaikkien ei tarvitse sairastua, Linturi sanoo.

Mutta myöskään jarrutukset eivät ole ongelmattomia, Linturi huomauttaa.

– Jos jarrutuksia tarvitaan monia, nousevat taloudelliset ja henkiset kustannukset niin korkeiksi, että toinen strategia, taudin maltillisempi hidastaminen, olisikin ollut parempi vaihtoehto.

Taistelu koronaa vastaa on sinnikästä limboa, johon meidän on sopeuduttava, kunnes onnistumme voittamaan ”sarskakkosen” lääketieteen keinoin. Viivytystaistelun vaihtoehtona olisi antaa näkymättömälle viholliselle luovutusvoitto, mikä tarkoittaisi tappavaa kertarysäystä. Kumpi?

– Minä en antaisi periksi, Linturi sanoo.

”Tehkää sovinto”

Poliittisesti riippumaton, itsenäinen tutkija Risto Linturi on työskennellyt muun muassa tietotekniikka-alan yrittäjänä, Teknillisen Korkeakoulun ohjelmajohtajana ja kansainvälisen sijoitusrahaston neuvonantajana. Hänen tutkimuksiaan ovat julkaisseet ministeriöt, eduskunta ja Sitra. Hän on urallaan käynnistänyt kansainvälistä julkisuutta herättäneitä tulevaisuushankkeita.

Korona-asiantuntijana häneen on viitattu ensimmäisen kerran Ylen jutussa helmikuun lopussa 2020, sittemmin Iltalehdessä.

Linturi on Facebook-sivullaan kertonut faktoja ja antanut toimintaohjeita. Maaliskuun alussa hän neuvoi ikäihmisiä näin: ”Jos olette ikääntyneitä – tehkää sovinto.”

Tiedon lisäksi Linturi on rohjennut puhumaan myös omista tunteistaan. Hän kertoo itkeneensä kerran, tammikuun lopussa. Silloin hän ymmärsi, ettei koronaa voisi estää. Sen jälkeen hänellä ei ole ollut aikaa eikä halua surra.

– Nyt on yritettävä säilyttää toimintakyky ja ymmärrettävä, että tämä on meidän elinaikamme suurin sota, Linturi sanoo meille kaikille, rohkaisten näin meitä välttämään epätoivoa.

Toivoa tuo se, että lääkkeitä, rokotteita ja testejä kehitetään nyt todella laajalla rintamalla vuorokaudet ympäri. Jonakin päivänä ihmiskunta voittaa viruksen.