

MATTI MATIKAINEN
Tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila – Mutkaton ja helposti lähestyttävä poliitikko
Sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Pirkko Mattila tunnetaan naisena, joka puhuu, tekee ja saa asioita aikaiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattilasta tuli uusi sosiaali- ja terveysministeri, kun Hanna Mäntylä luopui ministerin tehtävästään.
– Kiitän Hannaa tehdystä työstä. Ymmärrän päätöksen. Hanna on politiikassa tekijä, Mattila sanoo.
Mattila, 52, on toisen kauden kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu Muhokselta.
– Olen helposti lähestyttävä ja mutkaton ihminen, jolta löytyy poliittista kokemusta, Mattila luonnehtii itseään.
EU-kriittisyys veti mukaan politiikkaan
Kuntapolitiikkaan Mattila lähti mukaan vuonna 2004.
– Syynä oli EU-kriittisyys. Silloin alkoi paljastua, että EU ei olekaan mainospuheiden mukainen kaiken autuus.
Perussuomalaisiin liittymistä Mattila pitää luonnollisena.
– Perussuomalainen puolue on minun poliittinen kotini. Se oli politiikkaan lähtiessäni puolue, joka uskalsi sanoa ääneen EU-kriittisiä ajatuksia.
Puolueen kannatus oli 1,7 prosenttia Mattilan liittyessä perusuomalaisiin. Mattila on siis nähnyt jytkyn nousun, mutta myös tilanteen sitä ennen.
– Organisaatiolla ei ollut varoja ja olimme selkeästi toripuolue vuonna 2011. Olen sitä mieltä, että tämä on se meidän peruskivi, joka meidän täytyy säilyttää. Perusasioita ei kannata unohtaa, koska ne ovat niitä pilareita, jotka kannattavat seiniä ja kattoa, Mattila muistuttaa.
Koti pientilan mailla
Mattilan perheessä on aviomies ja kolme aikuista poikaa, jotka ovat jo poissa kotoa.
– Asumme perinteisessä punamultamaalatussa perinnetalossa. Paikka on mieheni isovanhempien pientilan mailla, joka sijaitsee haja-asutusalueella kaupungin rajalla. Kotiväki on tottunut menoihini ja sanovat, että siinä se taas menee.
Mattila syntyi Yli-Iissä, joka liitettiin kuntaliitoksen myötä Oulun kaupunkiin.
– Koen olevani maakuntien ihminen, mutta ymmärrän rakentavani koko Suomea.
Terveydenhuollon ammattitaito antaa terveyspuolen näkemystä ministerin tehtävän hoitamiseen. Mattila valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2005. Hän on työskennellyt pitkään anestesiahoitajana Oulun yliopistosairaalassa.
– Olen pyrkinyt herättämään yhtä monta kuin olen nukuttanutkin. Jos tuntee puoltakaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin se on enemmän kuin neljäsosa karkealla seulalla mitattuna, Mattila toteaa.
Sotea tehdään koko Suomea varten
Suunnistusta harrastavalle Mattilalle sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli sote on iso rasti.
– Hyppään soten osalta liikkuvaan junaan. Tartun siihen nöyrin mielin, mutta en nöyristellen. Suunnistuksessa rasti voidaan löytää ja maaliin päästä eri reittejä pitkin. Hyvät ajatukset ja esitykset ovat tervetulleita yli puoluerajojen soten työstämisessä.
Mattila korostaa, että sotea tehdään koko Suomea varten.
– Sotessa on pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen väestökeskittymissä erilaiset tarpeet kuin Lapin harvaan asutulla alueella. Lapissakin täytyy olla tarjolla kuntapalveluita, sillä ilman niitä ei synny yrittäjyyttä esimerkiksi matkailun työpaikkoja varten.
– Lähtökohtani on, että meillä on edelleen laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut ja alueellisesti kattavat perusterveydenhuollon palvelut, Mattila sanoo.
Palveluita myös lähellä
Pienissä kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluita on jo vähennetty tai ne ovat siirtyneet kuntaliitoksissa kuntakeskuksiin.
– Nämä ovat haasteita sotessa, mutta perustuslaki sanoo jotain myös peruspalveluista. Tuntuisi eriskummalliselta, jos sanottaisiin, että tällä hallituspohjalla oltaisiin etäännyttämässä maaseudun palveluita.
Mattilan mielestä soten lähipalveluina pitäisi olla esimerkiksi vanhusten asumispalvelut sekä kaikki neuvolapalvelut ja kouluhammashoito. Paljon puhuttuun valinnanvapauteen täytyy löytyä konkreettisia ratkaisuja.
– Ei voi olla niin, että hoitopaikka vaihdettaisiin päivittäin. Valinnanvapauden tulee perustua tietyn mittaiseen sopimukseen terveyskeskuksen tai jonkun muun palveluntuottajan kanssa.
– Syrjäseutuja täytyy miettiä, että kuka siellä kilpailee. Onko se julkinen terveyskeskus, joka ottaa aina vastuun ja tuottaa palvelun loppupelissä vai pitäisikö velvoittaa myös yksityissektoria, Mattila pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriön kuuluu huolehtia myös maahanmuuttajien perusturvasta.
– Perussuomalaiset ovat vaikuttaneet hallituksessa myös maahanmuuttopolitiikkaan. Politiikan muuttaminen on ollut välttämätöntä Euroopan rajojen alettua vuotaa. On hyvä, että perussuomalainen peukalonjälki näkyy hallituksen työssä, Mattila sanoo.
Nuija lensi eduskunnassa
Eduskunnassa Mattila on johtanut hallintovaliokuntaa. Kerran puheenjohtajan nuija hajosi hänen käsissään.
– Viime kaudella erään joulun alla meillä kiersi valokuvaaja eduskunnassa. Piti ottaa kuvaa varten nuija käteen ja kun sen tein, niin nuijan pää lensi ilmaan. Tilanne ikuistui sitten valokuvaksi, mutta sitä ei valittu vuoden uutiskuvaksi, Mattila muistelee hymyillen koomista tilannetta.
Metsästävä ja suunnistava ministeri
Metsästäjärekisterissä on kaikkiaan lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa. Myös Mattila on suorittanut metsästäjätutkinnon.
– Tuli taas kutsu hirvijahtiin, mutta en taida nyt ehtiä mukaan ministerikiireiden takia.
Mattila ei omista asetta, mutta on ollut hirvijahdissa ajomiehenä.
– Metsästyksellä on Suomessa riistanhoidollinen merkitys ja vahva kulttuurinen perinne. Hirvijahti on myös sosiaalinen tapahtuma ja maaseudulla ehkä usein se ainoa harrastus.
Suomalaisten suosima metsästysharrastus tukee Mattilan mukaan myös voimakkaasti puolustusvoimien reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.
Metsästysmailla liikkuessa tarvitaan suunistustaitoa. Suunnistajana Mattila liikkuu kuntoilumielessä.
– Siinä lajissa voidaan sanoa, että taas mennään metsään. Olen harrastanut kuntosuunnistusta ja kävin Jukolan viestissä tänäkin vuonna eduskunnan urheilukerhon joukkueessa. Siellä kilpailee ensimmäiset sata joukkuetta ja loput 900 etsii rasteja. Minulla ei ole kilpailullisia näkökohtia, Mattila toteaa suunnistaessaan ministerin pestiin.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pirkko Mattila nousee uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi

Hanna Mäntylä kertoi koskettavassa puheenvuorossa lähtönsä syyt (video)

Pirkko Mattila hyppää liikkuvaan junaan luottavaisin mielin – ”Hihat kääritään ja töihin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








