

LEHTIKUVA
Turunen vie sähkösiirtohintojen jättikorotukset talousvaliokuntaan: ”Kaikki palikat eivät näyttäisi olevan kohdallaan”
Moni suomalainen koki melkoisen järkytyksen viime viikon päätteeksi, kun Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö Caruna ilmoitti nostavansa sähkönsiirtohintoja osassa maata keskimäärin 27 prosenttia.
Myös muut verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet tuntuvista siirtohintojen korotuksista. Esimerkiksi Kuluttajaliitto pitää korotuksia kohtuuttomina, sillä siirtohintoja ei voi kilpailuttaa.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti sunnuntaina aikovansa viedä asian talousvaliokunnan käsiteltäväksi.
– Julkisuuteen tulleet tiedot määristä ovat todella suuria, puhutaan kymmenien prosenttien korotuksista. Carunan 27 prosentin keskimääräinen korotus tarkoittaa joillekin ihmisille jopa 45-55 prosentin korotusta siirtomaksuihin. Kun siirtomaksujen osuus sähkölaskusta alkaa nykyään olla 70-80 prosentin luokkaa, on asian kohtuullisuus selvitettävä, Turunen painottaa.
Asia pengotaan juurta jaksain
Talousvaliokunta aikoo ottaa asian käsittelyyn jo ennen helmikuun puoliväliä ja penkoa sen juurta jaksain. Talousvaliokunta tulee kuulemaan niin ministeriötä, verkkoyhtiöitä, Energiavirastoa kuin Kuluttajaliittoakin sen kartoittamiseksi, onko lainsäädännölle muutostarpeita ja toimittaa kuulemisten pohjalta valmistelemansa mietinnön hallituksen käsiteltäväksi.
– Verkkoyhtiöiden asiakkaille tilanne on erittäin harmillinen, koska he eivät pysty siirtohintoja kilpailuttamaan. Nykykäytännön mukaan Energiavirasto tarkistaa neljän vuoden välein, ovatko monopoliyhtiöiden korotukset kohtuuttomia, mutta tuoreisiin korotuksiin se voi puuttua vasta vuonna 2020. On selvitettävä, olisiko muutostarvetta näin jälkijättöisesti toimivalle systeemille, mihin näin suuret korotukset perustuvat ja ovatko ne ylipäätään perusteltavissa, Turunen sanoo.
Laki säädettiin viime vaalikaudella
Turunen ei näe tarvetta valtionyhtiön perustamiseksi kohtuuhintaisen sähköntuotannon varmistamiseksi, sillä sähkö itsessään on Suomessa kohtuuhintaista. Ongelmana on sähkönsiirto, joka vie leijonanosan sähkölaskusta ja on asiakkaiden kannalta aivan liian kallista.
– Korotusten taustalla on viime vaalikaudella säädetty laki, jossa sähkönsiirtoyhtiöt velvoitettiin tekemään investointeja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. On sinänsä hyvä, että toimitusvarmuutta parannetaan, mutta näin suuret korotukset ovat suorastaan järkyttäviä.
– Jotain pitäisi tehdä sillekin tosiasialle, että tässä eivät kansalaiset ole tasa-arvoisessa asemassa hinnoittelun suhteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maksat sähkön siirrosta paljon vähemmän kuin vaikkapa Kainuussa tai Järvi-Suomessa, Turunen huomauttaa.
Shokki myös teollisuudelle ja yrityselämälle
30-40 prosentin korotukset sähkönsiirtohintoihin tulevat olemaan lamaannuttavia myös teollisuudelle ja yrityselämälle. Turusen arvion mukaan ”aivan kaikki palikat eivät näyttäisi olevan kohdallaan”, mutta on paras tutkia asia tarkkaan ja selvittää, minkälaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja minkälaisiin toimenpiteisiin lopulta ryhdytään.
– Kun tieto hinnankorotuksista tuli viime viikon lopulla, oli siinä mielestäni melkoisen raju uutinen. Koko lauantain mietin, mitä pitäisi tehdä ja sunnuntaina tulin siihen tulokseen, että talousvaliokunnan on puututtava tilanteeseen. Nyt on sähköposti tukossa ja oikeastaan puhelinkin, mikä osoittaa, miten valtavan tärkeä tämä asia on kansalaisille ja yrityksille, Turunen sanoo.
Yli 50 miljoonan euron liikevoiton vuonna 2014 tehneen Carunan omistukset ja rahavirrat kulkevat veroparatiisissa toimivan holdingyhtiön kautta. Suomi hyötyi Carunan liikevoitosta yhteisöveron kautta vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ryhmyri myönsi SPD:n osuuden sähkön siirtohintojen jättikorotuksiin: ”Tapahtui vakavia virhearviointeja”

Turunen Carunasta: Tämä peli ei vetele!

EU:n ilmastopolitiikka muistuttaa Jimmy Carterin 1970-luvun karille ajanutta energiaohjelmaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








