Suomeen pitää saada sellaisia työpaikkoja, jotka auttavat kasvattamaan taloutta ja purkamaan budjettivajetta. Emme kaipaa sellaisia työpaikkoja, jotka kasvattavat velkaa ja vaikeuttavat talouskasvua. Me haluamme työpaikkoja, jotka tuottavat jotain sellaista, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Emme halua sellaisia, joita sosialistit ovat valmiit tukemaan. Näin linjasi ryhmänjohtaja Sampo Terho (ps.) tänään eduskunnassa.
Terhon vastaus oli suunnattu velkaelvytystä kaihoavalle oppositiolle.
SDP esitti keväällä 3 miljardin sopeutusta
Sari Sarkomaa (kok.) sanoi kaikkein tärkeintä olevan, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Emme voi rakentaa isänmaata velalla.
– Keväällä Antti Rinne (sd.) esitti sopeutusta 3 miljardin euron edestä: kaksi miljardia euroa leikkausta ja miljardi verojen korotuksia. Mutta näitä ei näy teidän vaihtoehtobudjetissanne – missä ne ovat, Sarkomaa kysyi.
Rinne: Vedetäänkö pakkolait pois?
Rinne kysyi vielä, onko hallituksella aietta vetää pakkolakiesitykset pois ja saada näin aikaan suotuisammat edellytykset yhteiskuntasopimuksen syntymiselle.
– Sitä kautta te pääsette tästä tilanteesta eroon, Rinne valisti.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti, ettei hallitus palkkaa yhtään työntekijää, vaan parantaa sen edellytyksiä – ja siinä hallitus toimii.
Velkataso on kaksinkertaistunut vuodesta 20008. Velan otto ei ole kestävä ratkaisu. Vihreiden politiikalla ajamme Suomesta teollisuuden ja työpaikat. Me tarvitsemme kilpailukykyä edistävän lakipaketin. Vaihtoehtoisesti hallituksen täytyy toimia, se vaan on näin, Turunen totesi.
Zyskowicz: Viime hallitus leikkasi yhtä lailla
Vihreiden Ozan Yanar ihmetteli perussuomalaisten muisteloita, kuinka edellinen hallitus on muka leikannut. Kokoomuksen Ben Zyskowicz opetti uutta kansanedustajaa leikkausten historiasta.
– Hallitus leikkaa lapsilisistä, perusopetuksesta, lukioista ja ammatti- ja oppisopimuskoulutuksesta, Aalto-yliopistolta, Suomen Akatemialta, kehitysyhteistyöstä, sairauskorvauksista, eläkkeistä, kuntien valtionosuuksista.. Ai mikä hallitus? No edellinen hallitus! Se missä puheenjohtaja Rinne oli ministerinä! Edustaja Yanar, te olette niin uusi kansanedustaja, että te voitte täällä ihmetellä näitä kaikkia leikkauksia, se hallitus, jossa olitte meidän kanssamme, se teki kaikki nämä koulutus-. ja kehitysyhteistyöleikkaukset, Zyskowicz piiskasi.
– Se, että vihreät on siirtynyt opposition äärilaidalle ja kilpailee vasemmistoliiton kanssa siitä, kumpi on vasemmistopopulistisempi puolue, se on kyllä läpinäkyvää, Zyskowicz moitti.
Terho: Soppajonot viime hallituksen vika
Terho muistutti jälleen, että yhä mennään viime vuoden budjetilla, vaikka täällä syytetään tätä hallitusta soppajonoistakin. Pirkko Mattila (ps.) sanoi, että vaikka sopimisen mallia pitäisi kannustaa, niin talouteen tarvitaan myös joustoja, sillä Ruotsi ja Saksa ovat saaneet talouttaan kuntoon joustavammilla työmarkkinoilla.
Simon Elo (ps.) puolusti hallituksen toimia. Eikö pitäisi puhua hyötylaeista, joilla saadaan kilpailukyky kuntoon, Elo kysyi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
