

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa
Netissä liikkuu huhuja, joiden mukaan vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista on jaettu ruokaa myös turvapaikanhakijoille.
Hallitus selvittää parhaillaan, voiko oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtää asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kotouttamisjärjestelmään. Kelan tutkija Jussi Tervola arvioi, että leikkauksien myötä turvapaikan saaneet saattaisivat joutua leipäjonoihin.
– Ymmärrän kyllä kovat säästöpaineet, mutta leikkaaminen olisi tasa-arvon kannalta ongelmallinen ratkaisu.
Tervolan mielestä oikeaa tasoa mitattaessa on otettava huomioon kaksi vastakkaista tekijää: sen pitäisi olla riittävä elämiseen mutta samalla myös kannustava työntekoon.
– Tutkimusten mukaan nykyinenkään toimeentulotuki ei riitä kattamaan kohtuullista vähimmäiselintasoa. Oletettavasti leikattu tuki riittää näin ollen vielä huonommin, oli kyse sitten kantaväestöstä tai turvapaikan saaneesta.
Tervola viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraporttiin perusturvan riittävyydestä. Tervolan mielestä leikkaamisten sijaan olisi hyvä panostaa kotouttamiseen ja esimerkiksi kielikurssien jonojen karsimiseen.
– Tärkeää olisi, että turvapaikan saaneet oppisivat kielen nopeasti ja saisivat sitä kautta paremmat edellytykset työllistymiselle.
Ruokaa ei jaeta pakolaisille
Sosiaalisessa mediassa levitettiin pari päivää sitten kuvaa leipäpaketista ja tonnikalapurkista. Alla oli teksti, jossa ruokaa hakenut henkilö kertoi saaneensa ainoastaan nämä ruoka-aineet Turun Pelastusarmeijan leipäjonosta.
Tekstissä kirjoitettiin myös, kuinka ruokaa lähetetään pakolaisille majoituskeskukseen, ja että sen takia ruoka oli loppumassa. Kuvan jakanut henkilö väitti, että hän oli kuullut asiasta palvelukeskuksen ruoan jakajalta. Turun palvelukeskuksen johtaja Johanna Menander kumoaa huhut.
– Leipäjonot perustuvat vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tekevät täällä töitä ilmaiseksi, ja siksi tuntuu jotenkin hämmentävältä, että auttamassa olevien ihmisten työstä levitetään perättömiä huhuja. Moni on pahoittanut mielensä.
”Turvapaikanhakijoilla ei ole
edes tarvetta tulla ruokajonoon”
Pelastusarmeijalla ei ole mitään tekemistä pakolaisten vastaanottokeskuksien kanssa.
– Muistan kyllä, kun tämä nainen kävi, ja muistan myös sen, että hänelle annettiin leipää ja tonnikalaa. Mutta ruoan vähäinen määrä ei johtunut siitä, että ruokaa lähetettäisiin pakolaisille, Menander painottaa.
Menader toteaa, että Pelastusarmeija ei edes voisi auttaa pakolaisia, vaikka haluaisi. Sen takia turvapaikanhakijoita ei ole koskaan näkynyt ruokajonoissakaan. Tähän on yksinkertainen syy: ilman Kela-korttia ruokaa ei anneta.
– Eikä heillä ole edes tarvetta tulla ruokajonoon. Heille jaetaan ruokaa vastaanottopaikoissa.
Menander muistuttaa, että ruokajonojen jako perustuu joka tapauksessa tasa-arvoisuuteen.
– Ei ole väliä, onko muslimi vai valkoihoinen. Kaikkia hädässä olevia autetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruoan määrä vaihtelee
Leipäjonossa jaettava ruoka tulee lahjoituksina muun muassa kaupoista. Sen takia ruokamäärä vaihtelee. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän.
– Tämä kyseinen henkilö tuli vähän ennen jakelun loppumista, ja siksi ruokaa ei ollut kovin paljon jäljellä, Menander toteaa ja lisää:
– Lahjoituksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin, että ruokaa riittäisi kaikille yhtä paljon.
Pelastusarmeijan leipäjono toimii Turussa viitenä päivänä viikossa, aamukymmenestä yhteen. Jaossa on muun muassa perunaa, lihaa, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita. Ruoka jaetaan perhekoon mukaisesti.
– Viisihenkinen perhe saa enemmän kuin yksihenkinen talous. Maito annetaan ensisijaisesti lapsiperheille.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








