

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä ei pudonnut nollaan – Suomessa jo asuneilta kymmeniä turvapaikkahakemuksia
Iltalehti ehti jo otsikossaan iloita turvapaikkahakemusten määrän pudonneen nollaan. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Maahanmuuttovirasto on vastaanottanut 36 uutta turvapaikkahakemusta, vaikka rajat ovat kiinni. Lisäksi uusintahakemuksia jo kielteisen päätöksen saaneilta tulee koko ajan.
Torstaina Iltalehti kirjoitti otsikossaan, että ”turvapaikkahakemusten määrä putosi nollaan”, jatkaen, että ”Suomen rajoilla ei ole jätetty yhtään turvapaikkahakemusta rajaliikenteen rajoitusten käyttöönoton jälkeen”. Jälkimmäinen lause pitää paikkansa, mutta otsikko ei.
Kuten Iltalehden jutussakin kerrotaan, uusia turvapaikkahakemuksia on jätetty ajanjaksolla 19.3.-5.4.2020 yhteensä 36. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta uutta turvapaikkahakemusta päivässä.
Suomessa muilla luvilla oleskelleet hakevat turvapaikkaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtiseen kysyäkseen, mistä tässä on kysymys. Lehtinen kertoi, että turvapaikkahakemuksia ottavat vastaan sekä rajavartiolaitos että poliisi. Sen jälkeen kun rajat laitettiin suurelta osin kiinni 19. maaliskuuta, yhtäkään turvapaikkahakemusta ei ole rajanylityksen yhteydessä tehty rajalla, mutta poliisille uusia hakemuksia on jätetty kaikkiaan 36.
– Uusista hakijoista 34:n osalta ei ollut viitteitä poliisin alkuvaiheen selvittelyn osalta siitä, että he olisivat saapuneet Suomeen 19.3. jälkeen, eli henkilöt ovat esimerkiksi oleskelleet Suomessa muilla luvilla, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen selittää.
– Kahden osalta maahantulon ajankohdan selvittely jatkuu turvapaikkatutkinnassa, mutta on toki mahdollista että tämä kysymys jää auki.
Kahden turvapaikanhakijat osalta ei siis tiedetä, miten ja milloin he ovat Suomeen tulleet. Ihan täydellisen varmaa rajojen pitäminen ei siis ole. Valtaosa uusista turvapaikanhakijoista on ilmeisesti oleskellut Suomessa jo pidempään jollakin muulla oleskeluluvalla, kuten työntekijänä tai opiskelijana, ja päättänytkin sitten hakea turvapaikkaa.
Uusintahakemuksia paljon enemmän kuin uusia hakijoita
Tämän vuoden trendinä on ollut se, että uusintahakemuksia tulee enemmän kuin varsinaisia uusia turvapaikkahakemuksia. Nämä uusintahakemukset ovat siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat jo saaneet Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ovat päättäneet hakea turvapaikkaa uudelleen esittäen uusia perusteita hakemukselleen.
Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Ylen mukaan yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan helmikuussa jätettiin kaikkiaan 138 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä viisi oli yksintulleita alaikäisiä. Rajojen sulkeminen näkyy vasta maaliskuun kuukausitilastossa, mutta se ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa vielä saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastosivuilla. Uusintahakemuksia jätettiin helmikuussa paljon enemmän: peräti 200.
Suurin kansallisuusryhmä helmikuussa tehdyissä uusintahakemuksissa olivat irakilaiset, joilta tuli kaikkiaan 96 uusintahakemusta. Seuraavina tulivat somalialaiset (34), afganistanilaiset (25), venäläiset (18) ja ukrainalaiset (14). Maahanmuuttovirastossa riittää siis jatkossakin turvapaikkahakemuksia käsiteltäviksi, vaikka rajat ovatkin kiinni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusintahakemukset rajojen sulkeminen turvapaikkayksikkö Antti Lehtinen Rajavalvonta Migri Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?

Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas

Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on katkaistava – ”Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää”

Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin

Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä

Ruotsin viranomaiset vahvistavat: Somalit, turkkilaiset ja irakilaiset sairastuvat muita useammin koronaan – myös suomalaiset mainittu

Rajavalvonta tepsii – monikansallinen rikollisjoukko jäi kiinni rajalla

Purra, Halla-aho, Peltokangas: Hallitus haluaa jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – kokoomus olisi vielä hallitustakin avokätisempi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








