

Tornion järjestelykeskus näytti 21. lokakuuta 2015 vielä tältä. Keskus suljettiin maaliskuussa 2016. / Panu Pohjola
Turvapaikkakriisin välitilinpäätös – miten tulijavirtaa Suomessa padottiin?
NÄKÖKULMA | Satakuusi. Sen verran Suomeen saapui viime viikolla turvapaikanhakijoita. Määrä on pudonnut viime syksyn huippulukemista pieneen murto-osaan. Tilanne on ollut vakaa koko kuluvan vuoden, ja nyt eletään jo huhtikuun loppua. Onko kriisi ohi? Millä keinoilla siihen on vastattu?
Selvää on, että kyse on osittain eurooppalaisista toimista, osittain kotimaisista. Yhtä selvää on, että Euroopan alueella liikkuneet turvapaikanhakijat ovat olleet erittäin hyvin selvillä kunkin kohdemaan kulloisestakin tilanteesta.
Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä toimenpiteistä viikolla 37. Ihmisvirta kuitenkin jatkoi kasvuaan, aina viikon 39 huippulukemiin saakka, jolloin ilmoitettiin Tornion järjestelykeskuksen perustamisesta. Keskuksella on erittäin vahva signaalivaikutus, ja tulovirrat putosivat nopeasti.

Kuva 1: Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.
Marraskuun viikkojen 45 ja 46 aikana koettiin uusi piikki. Venäjän reitti Suomeen avautui. Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta saapuu loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana 1757 turvapaikanhakijaa.
Joulukuu. Saksan Travemündesta saapuvan Finnlinesin matkustajalautan mukana alkaa saapua ihmisiä. Ensin muutamia, sitten vauhti kiihtyy noin 20 ihmiseen päivässä. Suomen viranomaiset vaativat, että varustamon on huolehdittava turvapaikanhakijoiden viisumien tarkastamisesta. Reitti tukkiutuu nopeasti.
Toimia jatketaan. Joulukuun viikolla 50 hallitus tiedottaa massiivisesta toimenpidelistasta, jossa oli näkyvästi mukana perheenyhdistämisen kriteerien täysimääräinen tiukennus. Suomen Kuvalehti kertoo myöhemmin toimenpide-esitysten tulleen lähes yksinomaan perussuomalaisilta.
Turvapaikkatilastossa näkyy vielä ensimmäisen ja kahdeksannen viikon kohdalla ”Putinin hammas”. Siirrytään maiden välisiin neuvotteluihin. Suomi sopii Venäjän kanssa rajaliikenteen sääntelystä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Virta tyrehtyy täälläkin.
Useat Euroopan kiristävät rajavalvontaansa. Ruotsi ja Tanska aloittavat rajatarkastukset. Viikolla 11 EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksensa. Balkanin reitti rauhoittui, mutta Italiassa on merkkejä uuden reitin avautumisesta Libyan kautta.
Onko tilanne vakaa?
Suomi on omilla toimillaan kyennyt vaikuttamaan merkittävästi tulijavirtaan, mutta säilyykö tilanne vakaana? On liian aikaista sanoa. Saksan sisäministeri Thomas De Maiziere varoitti äskettäin saksalaisia siitä, että rauhallista helmikuuta ei pidä tehdä koko vuotta koskevia ennusteita.
Kriisin välitilinpäätös on tiedossa: noin 13 000 hakemusta on käsitelty. 5049 hakemusta on rauennut. 2279 on saanut kielteisen päätöksen. 2265 hakemusta on jätetty tutkimatta. 3231, eli noin neljäsosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen. 25 000 hakijaa odottaa vielä päätöstä.
Perheenyhdistäminen vaikuttaa tulijamääriin erittäin merkittävästi. Kaikki Suomeen jääneet voivat hakea perheenyhdistämistä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan yhtä myönteistä turvapaikkapäätöstä kohden tehdään keskimäärin kolme perheenyhdistämishakemusta. Löyhä perheenyhdistämispolitiikka voi siis nelinkertaistaa turvapaikanhakijoiden määrän.
Hallitus on kiirehtinyt perheenyhdistämisen tiukennuksia, mutta konkretiaan on päästy vasta toimeentuloedellytyksen kiristysten osalta. Perussuomalaiset on jatkuvasti vaatinut kiristysten toteuttamista täysimääräisinä. Tämä tarkoittaisi tulovaatimuksen lisäksi myös asumisaikavaatimusta, asuntoedellytystä ja kotoutumisedellytystä.
Kriisin kustannukset
Syksyn ja talven aikana käyty turvapaikkakriisiä koskeva julkinen keskustelu on painottunut kriisin humanitaarisiin näkökohtiin, tulijoiden ihmisoikeuksiin, yhteiskunnan turvallisuusnäkökohtiin sekä lainsäädäntömuutoksiin. Suomessa on pitkälti vaiettu turvapaikkakriisin kokonaiskustannuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM julkaisi syksyllä varovaisen arvion yhden turvapaikanhakijan aiheuttamista kuluista. Summaksi kertyi 13 200 euroa vuodessa. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Norjan tilastokeskus aikaisempi arvio, jonka mukaan yhden syyrialaispakolaisen elinkaarikustannuksista 800 000 euroa.
Saksalaisen talousprofessori Hans-Werner Sinnin laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan aiheuttama kulu yhteiskunnalle on 450 000 euroa. Saksalaisen julkistalouden professori Bernd Raffelhüschenin Die Welt -lehdessä julkaiseman arvion mukaan viime kesänä alkaneen turvapaikkakriisin kokonaiskustannus Saksalle nousee vuosien myötä 900 miljardiin euroon. Saksaan saapui viime vuonna yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Finnlines Vladimir Putin Libya Turvapaikkakriisi Maahanmuuttovirasto Tornio Maahanmuuton kustannukset Turkki Saksa Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini ja Slunga-Poutsalo: Hallitusohjelmaa noudatettava, EU:lle ei pakolaisasiassa toimivaltaa

Italiaan saapuvien siirtolaisten määrä rajussa kasvussa

Italian ja Itävallan välit kiristymässä rajavalvonnan vuoksi – Libyasta tänä vuonna jopa 270 000 tulijaa

Britannian ja Turkin neuvottelut yritettiin pimittää Brexit-äänestyksen pelossa

Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








