Tutkija: ”Natsi”, ”rasisti” tai ”suvakki” eivät aina ole halventavia sanoja

Valtioneuvoston suuressa vihapuhetutkimuksessa käytettyjen ”hälytyssanojen” lista on herättänyt keskustelua. Listalta näyttäisivät puuttuvan lähes kaikki sellaiset leimaavat ja loukkaavat ilmaisut, joita yleisesti kohdistetaan maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuviin poliitikkoihin. Tutkija selittää hälytyssanojen valinnassa noudatettua menettelyä.

Valtioneuvosto julkaisi 4.10.2019 ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” -tutkimuksen, jossa oli muun muassa analysoitu koneellisesti poliitikkojen saamia vihamielisiä viestejä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä on kritisoinut tutkimuksessa käytettyä hälytyssanojen listaa.

– Määrittelyssä oli havaittavissa asenteellisuutta, esimerkiksi hyvin loukkaavia ilmaisuja ”natsi”, ”fasisti” tai ”rasisti” ei määritetty hälytyssanoiksi, Mäkelä totesi.

Suomen Uutiset soitti tutkimusryhmän yhteyshenkilö Aleksi Knuutilalle tiedustellakseen, millä perusteillä hälytyssanat oli valittu.

Hälytyssanoiksi ei oltu määritetty esimerkiksi sanoja ”natsi”, ”fasisti” tai ”rasisti” erilaisine muunnelmineen. ”Natsisika” sentään oli listalla, mutta esimerkiksi ”natsipelle” ei, vaikka natsipelle-sanan käytöstä on käräjäoikeudessa langetettu kunnianloukkaustuomio. Samoin rasisti-sanan käytöstä on tullut tuomio. Äskettäin julkaistun kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö pitää natsiksi nimittelyä sopimattomana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hälytyssanalista ei ole ”laittomien sanojen lista”

Tutkija Aleksi Knuutila selittää, että hälytyssanalistan muodostaminen oli monimutkainen prosessi, jossa käytettiin kolmea eri lähdettä, kuten Kielitoimiston sanakirjan listaa kirosanoista. Viestejä läpikäydessään tutkijat tunnistivat lisää loukkaavia sanoja, jotka lisättiin listalle.

Knuutila korostaa, että tutkimusryhmä ei koonnut hälytyssanojen listaa vihapuheen kuvaukseksi. Tutkimusryhmä ei myöskään väitä, että hälytyssanojen lista kuvaisi kielenkäyttöä, jonka tulisi olla laitonta, kiellettyä tai rajattua. Tavoitteena oli pelkästään tunnistaa viestejä, jotka ovat halventavia, uhkaavia tai leimaavia.

Knuutila perustelee natsin, fasistin ja rasistin puuttumista hälytyssanalistalta sillä, että näitä sanoja voidaan käyttää myös asiallisessa keskustelussa esimerkiksi käsiteltäessä historiallisia tapahtumia.

– Hälytyssanojen listalle haluttiin pelkästään sanoja, jotka ovat yksiselitteisesti halventavia tai leimaavia, Knuutila täsmentää.

– Tasapuolisuuden nimissä on huomattava, että sanalistassa ei ole mukana myöskään oikeiston käyttämiä leimaavia sanoja, kuten “mamu”, “suvakki” tai “suvaitsevaisto”, koska myöskään näiden sanojen halventavuudesta ei ole yksimielisyyttä.

Tutkija sanoo, että esimerkiksi ”natsi”-sanaa halventavasti käyttävät viestit ovat pääsääntöisesti jääneet tutkijoiden haaviin siksi, että ne ovat sisältäneet muita loukkaavia sanoja. Esimerkiksi ”vitun natsi” on poimittu mukaan tutkimusaineistoon.

Tutkijan selityksestä huolimatta hälytyssanalista vaikuttaa puolueelliselta. Esimerkiksi sanat ”nasse” ja ”rasse” tai ilmaukset ”sinunlaisesi natsi” tai ”koska sinä olet rasisti” eivät ole soittaneet tutkimusryhmän hälytyskelloja.

Viestejä analysoitiin tekoälyn avulla

Tutkimuksen aineistona olivat poliitikkoihin kohdistetut, julkiset Twitter-viestit ajanjaksolta 16.3. – 1.8.2019. Mukana olleita poliitikkojen Twitter-tilejä oli yhteensä 1260 kappaletta. Kaikkiaan aineistoa kertyi 375 000 viestiä, eli valtava määrä.

Näiden viestien joukosta etsittiin vihamielisiä viestejä hälytyssanalistan avulla. Sen jälkeen tutkijat kävivät osan hälytyssanoja sisältävistä viesteistä läpi ja muodostivat niistä 2 500 viestin opetusaineiston, jota käyttäen tietokoneohjelma opetettiin luokittelemaan viestejä samalla tavalla kuin tutkijat olivat niitä luokitelleet.

Tutkimuksessa käytetty vihamielisten viestien aineisto syntyi tällä tavalla. Erilaista hälytyssanalistaa käyttämällä tulos olisi ollut jonkin verran erilainen.

Anonyymit asiantuntijat

Tutkimuksen osana tehtiin yhteensä 14 haastattelua: seitsemän poliittisten päättäjien haastattelua ja kuusi vihapuheen asiantuntijoiden haastattelua.

Vihapuheen asiantuntijoiksi kutsuttiin kaksi ministeriön virkamiestä, poliisin viharikostutkija sekä vihapuheen asiantuntijoita Journalistiliitosta (kaksi haastattelua) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta. Nämä asiantuntijat esiintyvät tutkimuksessa anonyymeina, joten heidän taustojaan ja mahdollisia omia poliittisia näkemyksiään ja tavoitteitaan ei voida tarkemmin selvittää.

Anonymiteetti on omiaan herättämään epäilyksiä valittujen asiantuntijoiden objektiivisuudesta. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että valitut vihapuheasiantuntijat ovat sellaisia, joiden mielestä vihapuhe on todella suuri yhteiskunnallinen ongelma. Knuutila perustelee anonymiteettia sillä, että se on yleinen tutkimuskäytäntö yhteiskuntatieteissä.

– Kun asiantuntijat voivat kertoa näkemyksensä anonyymisti, saadaan parempaa tietoa, Knuutila sanoo.

Omalla nimellä esiintymiseen liittyy myös se riski, että asiantuntijat voisivat saada vihamielistä kansalaispalautetta.

– Nimettömyyden osalta toimimme Jyväskylän yliopiston tutkimuksen eettisen toimikunnan kanssa sovitulla tavalla, Knuutila kertoo.