

MATTI MATIKAINEN
Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja
Perussuomalaisten teettämä tutkimus kansalaisten näkemyksistä on EU-myönteisille hallituspuolueille karua luettavaa: suomalaisten selvä enemmistö ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.
Kantar TNS:n toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon suomalaiset olisivat valmiita maksamaan EU:lle vuosittain muoviveron tyyppisiä suoria EU-veroja, Italian ja Espanjan tyyppisten EU-maiden tukemista ja paljonko oltaisiin valmiita maksamaan euron tukemisesta.
Tutkimuksen mukaan enemmistö vastustaa uusia EU-menoja. Vähemmistö olisi vuositasolla valmis maksamaan joitain kymmeniä euroja lisää EU:lle.
Tutkimustulokset julkistettiin tänään Tuumaustunnilla.
Naiset jopa miehiä kriittisempiä
Tutkimuksen mukaan jopa 61 prosenttia katsoo, ettei ole valmis maksamaan Italian ja Espanjan tyyppisten maiden tukemista. Jakauma on melko samansuuruinen sekä naisten että miesten keskuudessa, joskin naiset ovat hieman enemmän kriittisiä.
Yli puolet tutkimuksen vastaajista katsoo, ettei ole valmis maksamaan mitään euro-valuutan tukemisesta: vain 27 prosenttia katsoo, että olisi valmis maksamaan kymmenen euroa.
Tutkimus siis osoittaa, että lähestulkoon kukaan ei ole valmis maksamaan EU:lle sellaisia summia, joita komission ajamaan elvytyspakettiin osallistuminen työssäkäyvältä ihmiseltä vaatii.
Maksuhalukkuus ei riitä kattamaan EU-menoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että Suomen laskennallinen nettomaksuosuus elvytysrahastossa tarkoittaisi jopa 2 000 euron lisälaskua jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden. Tämän hetkisten tietojen mukaan Suomen osuus rahastopaketissa olisi vajaat 9 miljardia euroa, josta takaisin tulisi vain 3,7 miljardia.
– Tutkimuksesta on tehtävä se johtopäätös, että jos ihmiset ovat valmiita maksamaan vuositasolla vain 10-50 euroa EU-menoihin, niin ne eivät mitenkään riitä EU:n elvytysrahasto-nimellä kulkevaan, koronakriisin varjolla valmisteltuun tukipakettiin, Tavio sanoo.
Ympäristöongelman torjumiselle enemmän tukea
Kyselyyn vastaajat olivat hieman myötämielisempiä EU-muoviverolle. Tosin yli 41 prosenttia vastaajista ei edelleenkään halua maksaa euroakaan muoviveroa. 30 prosenttia voisi harkita vuositasolla 10 euron maksamista ja 21 prosenttia voisi harkita 50 euron maksamista. Nämäkin summat ovat melko pieniä.
Tavion mukaan muovi nähdään globaalina ongelmana ja ihmiset ovat nykyään ympäristötietoisia.
– Sinänsä on ymmärrettävämpää, että ihmiset ovat hieman valmiimpia maksamaan ympäristöongelman torjumisen rahoittamisesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-tukipaketit maksuhalukkuus verot suomalaiset Ville Tavio Tutkimus Euro perussuomalaiset Ympäristö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Putkonen: Onko suomalainen oikeusvaltio vaientamassa opposition?

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – ”Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Hallitus siunasi valtavan europaketin jatkon suuressa valiokunnassa – PS vastusti

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Tavio: Vain harvat maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät palveluja

Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – ”Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”

Komission puheenjohtaja Von der Leyen kertoi jäsenmaiden sopineen EU:n velanotosta – se nyt vain sattuu olemaan perussopimuksen vastaista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








