

Tutkimusta esittelemässä Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, oikeustieteen dosentti Petter Kavonius sekä lainsäädäntöasiantuntija Niko Ohvo. / SU
Tutkimus: Haittamaahanmuutto heikentää suomalaisten oikeutta sosiaaliturvaan
Suomen Perustan tänään julkaisema tutkimus osoittaa, että heikkoa kotoutumista edustava maahanmuutto on vakava uhka kansalaisten suojaksi perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien, kuten sosiaaliturvan, toteuttamiselle, koska haitallisella maahanmuutolla rapautetaan perusoikeuksien taloudellista pohjaa. Tutkimus painottaakin, että kaikkien ja varsinkin sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta on samalla välttämätöntä suojella julkista taloutta.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema tutkimus Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin tarjoaa tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman kotimaiseen perusoikeuskeskusteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutuksia suomalaisten perusoikeuksiin, jotka usein sivuutetaan maahanmuuttoon liittyvässä lainsäädäntötyössä, lakien tulkinnassa ja kansalaiskeskustelussa.
Perusoikeudet ovat Suomen perustuslain 2. luvussa turvattuja, perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia ja vapauksia, joilla on kytkentä Suomea velvoittaviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perusoikeuksien toteutumisessa ei suinkaan ole kyse vain juridiikasta, sillä perusoikeudet turvaavat hyvin konkreettisesti kansalaisen elämää ja niiden pohjalle rakentuu se perusta, jolle ihmiset voivat rakentaa omaa elämäänsä niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä.
Ilmaisia lounaita ei ole
Oikeustieteen dosentti Petter Kavoniuksen tekemä tutkimus osoittaa, että maahanmuutto heikentää laajasti suomalaisten perusoikeuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole olemassa ”ilmaisia lounaita”, koska etuoikeuksia ja tulonsiirtoja ei voi lisätä samanaikaisesti kaikille.
Tutkimus auttaa ymmärtämään, että viime kädessä kaikki poliittinen päätöksenteko on toinen toisiaan vastaan olevien oikeuksien arvottamista. Yhden oikeus verovaroin rahoitettuihin palveluihin on samalla pois toisen oikeudesta käyttää tienaamansa rahat itse.
Keskeiset perusoikeudet liittyvät yksilön oikeuksiin ja vapauksiin, mutta perusoikeuksina on turvattu myös sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus perustoimeentulon turvaan eri elämänvaiheissa sekä sote-palvelut. Sääntelyn taustalla on ajatus hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta perustuslain tasolla. Vapausoikeuksiin verrattuna sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät toteutuakseen myös rahaa, jota julkinen valta kerää veronmaksajilta.
Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on olemassa paljon tutkittua tietoa, joka osoittaa maahanmuuton olevan kunnille valtava taloudellinen rasite. Esimerkiksi Espoossa maahanmuutto aiheuttaa vuositasolla kuntatalouteen 133 miljoonan euron rahoitusvajeen. Vaikka osa maahanmuuttajista käy töissä, suurelta osalta Suomeen kohdistuu humanitaarista maahanmuuttoa, joka muodostaa selkeän uhan sosiaalisten oikeuksien toteuttamisen kannalta, koska oikeuksien toteuttamiseen ei jää riittävästi rahaa.
Politiikassa oikeuksia arvotetaan vastakkain toisiinsa
Perusoikeudet ovat läsnä ja perusoikeusnäkökulma huomioidaan kaikessa lainvalmistelussa. Politiikka on kuitenkin myös maahanmuuton osalta aina vastakkain olevien oikeuksien arvottamista keskenään.
Tutkimuksessa painotetaan, että perusoikeudet myös vaativat, toteutuakseen tehokkaasti, vahvaa julkista taloutta. Varsinkin sosiaaliset perusoikeudet vaativat paljon resursseja, jotta ne voidaan konkreettisesti toteuttaa. Perustuslakivaliokunta onkin täsmentänyt esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan siten, että mikäli resurssit riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin puuttuvat, on sillä selkeä yhteys myös muihin oikeuksiin, ja vakavimmillaan perustuslaissa turvattuun oikeuteen elämään.
Suomalaisessa lainsäädäntötyössä ja lakeja tulkittaessa tavallisen suomalaisen näkökulma ei useinkaan saa riittävää painoarvoa, ja suurimman huomion saavat maahanmuuttajien todelliset ja kuvitellut oikeudet.
Tämä tilanne on konkreettista todellisuutta jo tämän päivän Suomessa, jossa on tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppumassa – ja silti samaan aikaan hallitus on parantamassa lähinnä laittomasti maassa olevien palveluita.
Sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät vahvaa taloutta
Tutkimus painottaa, että kaikkien ja varsinkin sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta on välttämätöntä suojella julkista taloutta. Suomen nykyinen holtiton maahanmuuttopolitiikka ei sitä kuitenkaan tee.
Perussuomalaisten entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera on aiemmin laskenut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomelle. Vahteran varovaisen laskelman perusteella maahanmuuton hintalappu on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa. Merkittävä osa maahanmuutosta muodostaakin selkeän uhan sosiaalisten oikeuksien toteuttamisen kannalta – koska ”ilmaisia lounaita” ei tosiaankaan ole.
Suomen perustuslain mukaan perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös siis muille kuin Suomen kansalaisille. Samaan aikaan kuitenkin sosiaalisten perusoikeuksien rahoittaminen on suomalaisten veronmaksajien vastuulla.
Perussuomalaiseen politiikkaan kuuluu periaate, jonka mukaan suomalainen sosiaalipolitiikka on tarkoitettu ensi sijassa suomalaisille. Perussuomalaiset muun muassa esittääkin sosiaaliturvan muuttamista kansalaisuusperusteiseksi, sillä Suomen järjestelmä ei kestä suurempaa epätasapainoa järjestelmän rahoittajien ja saajien välillä. Perussuomalaisten linja on täysin päinvastainen kuin esimerkiksi vihreillä, joiden politiikassa maahanmuuttajien oikeudet menevät etusijalle.
Tuore tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- terveyspalvelujen kriisi taloudellinen rasite Petter Kavonius sote-palvelut hyvinvointialueet rahoitusvaje hyvinvointiyhteiskunta hoitajapula perusoikeudet humanitaarinen maahanmuutto perustoimeentulo tulonsiirrot haittamaahanmuutto laittomasti maassa olevat Sosiaaliturva Pauli Vahtera Suomen Perusta maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liberaali maahanmuuttopolitiikka kylvää tuhoa Pohjoismaissa – ”Ongelmat eivät poistu vaikenemalla”

Hallituksen vaivihkaa valmistelema humanitaarinen viisumi olisi täyskatastrofi: Suomeen pääsisi ilman passia – tulijalla ei velvollisuutta palata lähtömaahan

Suomen Perusta tutki: Haitallinen maahanmuutto on vakava uhka kansalaisten perusoikeuksille

Peltokangas: Hallituksella sokea piste haittamaahanmuuton ongelmissa – heikentää sisäistä turvallisuutta

Arabian kieltä puhuva mies taas käräjillä Oulussa: Tuomittiin neljästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta – taustalla aiempi tuomio alaikäisen raiskauksesta

Marinin hallitus pyrkii parantamaan laittomasti maassa olevien palveluja – perussuomalaiset siirtyisi jo kotouttamisesta kotiuttamiseen:”Säästäisi rahaa ja yhteiskuntarauhaa”

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Mäenpää maahanmuuttajien kotoutumista edistämään pyrkivästä laista: ”Ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut”

Suomessa asuvan sierraleonelaismiehen sotarikossyytetutkinnan käsittelykulut puhututtavat – oikeus matkustaa jo toisen kerran Liberiaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








