Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu

Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä saatu keskimääräinen toimeentulotuki nousee verrattuna kantaväestöön, kun maahanmuuttajan maassaoloaika pitenee. Tutkimuksen perusteella edes Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat eivät kotoudu.

Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saamat toimeentulotuet yhteensä kasvavat noin viisinkertaisiksi kantaväestöön nähden 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Tämä tieto ilmenee Suomen Perustan tänään julkaistusta tutkimuksesta Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet. Tutkimuksessa on huomioitu kaikki toimeentulotuen muodot.

Maahanmuuttajille maksettiin vuonna 2018 jo noin 200 miljoonaa euroa toimeentulotukia, mikä on suurin piirtein neljännes kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.

Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja: pakolaismaista, erityisesti Irakista ja Somaliasta saapuneilla keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli 15-kertainen verrattuna kantaväestöön.

Kaksi kolmesta Somaliassa syntyneestä sai toimeentulotukea

Suomen Perustan tutkimuksesta ilmenee, että pakolaismaissa, kuten Somalia, Irak, Afganistan ja Syyria syntyneistä 18–64-vuotiaista jopa 60–70 prosenttia sai jotain toimeentulotuen muotoa vuonna 2017.

– Suurin osuus vuonna 2017 oli Somaliassa syntyneillä, heistä 67,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Kantaväestöllä tämä osuus on ollut vuosittain noin 7 prosenttia, Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

– Somaliassa, Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa syntyneillä saatujen toimeentulotukien keskiarvot yhteensä olivat vuonna 2017 yli 2 300 euroa per henkilö. Korkein keskiarvo oli Syyriassa syntyneillä: jopa 3 190 euroa henkilöä kohti vuodessa.

Syntymäalueiden mukaan tarkasteltuna ainoastaan Itä-Aasiassa syntyneillä tuet ovat 20 maassaolovuoden jälkeen pienempiä kuin kantaväestöllä.

– Kaikilla muilla syntymäalueittain määritellyillä maahanmuuttajaryhmillä saadut keskimääräiset toimeentulotuet ovat siis kantaväestöä suurempia vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, Salminen sanoo.

Toinenkaan maahanmuuttajasukupolvi ei kotoudu

Tutkimus osoittaa myös, että suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat tukia enemmän kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.

Salmisen mukaan tämä viittaa erityisesti siihen, että kotoutumista ei tapahdu toisessakaan maahanmuuttajasukupolvessa, vaikka nämä henkilöt ovat jo syntyneet Suomessa.

– Suurin yksittäinen luku on Somalia-taustaisilla 19-vuotiailla: heistä 75 prosenttia on saanut toimeentulotukea vuosittain. Kantaväestön samanikäisillä osuus on vain noin 13–14 prosenttia. Sama toistuu, jos tarkastellaan harkinnanvaraisia toimeentulotukia: kaikissa isoissa maahanmuuttajaryhmissä toinen sukupolvi saa harkinnanvaraisia tukia jopa moninkertaisesti samanikäiseen kantaväestöön verrattuna, Salminen kertoo.

Tutkimustieto kerätty Tilastokeskuksen rekisteristä

Tilastotulokset Suomen Perustan tutkimukseen on koottu Tilastokeskuksen kokoamasta ja ylläpitämästä laajasta rekisteriaineistoista, jonka taustalla ovat THL:n kokoama toimeentulotukirekisteri, Kelan rekisteritiedot saaduista perustoimeentulotuista vuodesta 2017 lähtien sekä Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusrekisteriaineisto.

Tutkimus on kattava, sillä se käsittää kaikki maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet vuosina 2007–2018. Lisäksi näitä tilastotietoja käsitellään eritellysti muun muassa maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan.

Tutkimusaineistoon sisältyvät kaikki vuosina 1988–2018 Suomessa asuneet maahanmuuttajat ja heidän Suomessa syntyneet lapsensa.