
Tutkimus: planeettamme ei lämpenekään niin nopeasti kuin aiemmat tutkimukset antoivat ymmärtää – ilmasto sai 20 vuotta lisäaikaa
Maapallo on lämmennyt hitaammin kuin aiemmat tietokonemallit ovat ennustaneet, kävi ilmi Nature Geoscience -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Tarkistetun ennusteen mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan on realistinen tavoite.
– Olimme väärässä, myönsi Lontoon UCL-yliopiston ilmastonmuutos- ja energiaprofessori Michael Grubb Times-lehdelle. Aiemmat ennusteet ihmiskunnan mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastonmuutokseen olivat liian pessimistisiä.
Grubb on yksi nyt julkaistun tutkimuksen tekijöistä. Hän väitti Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015, että kaikki viimeisten 15 vuoden aikana kertynyt tutkimusnäyttö osoittaisi, ettei tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen on yksinkertaisesti yhteensovittamaton demokratian kanssa.
– Kun faktat muuttuvat, minä muutan mieltäni, kuten [John Maynard] Keynes sanoi. On edelleen hyvin vaikea saavuttaa nämä muutokset kyllin nopeasti, mutta olemme paremmassa asemassa kuin ajattelin, Grubb sano nyt Timesille.
Ilmasto on lämmennyt jo 0,93 astetta sitten esiteollisten aikojen. Viimeisten 15 vuoden aikana aina vuoteen 2014 lämpeneminen on kuitenkin ollut hidasta.
– Emme ole nähneet sitä nopeaa lämpenemisen kiihtymistä vuoden 2000 jälkeen, mitä näemme malleissa. Emme ole nähneet sitä havainnoissa, uuden tutkimuksen tekemiseen osallistunut Oxfordin yliopiston tutkija Myles Allen sanoi Timesille.
Hiilibudjetti moninkertaistui
Aiempien mallien mukaan 1,5 asteen tavoittaminen edellyttäisi, että ihmiskunta saisi päästää vain 70 miljardia tonnia hiiltä vuoden 2015 jälkeen. Nykyisellä päästövauhdilla tämä niin sanottu hiilibudjetti tulisi täyteen jo 3-5 vuodessa.
Uuden arvion mukaan maailma voi päästää hiiltä ilmaan vielä 240 miljardia tonnia ilman, että 1,5 asteen tavoite vaaraantuu.
Allenin mukaan uusi tutkimustulos merkitsee ihmiskunnalle 20 vuotta lisäaikaa siirryttäessä hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
Nature-lehden kommenttiartikkelin mukaan tutkimus on saanut tiedeyhteisöltä myös kritiikkiä siitä, että se perustuu liian suureksi osaksi 2000-luvun alun lämpenemisen pysähtymiseen, joka taas voi selittyä ilmaston luontaisella vaihtelulla.
Tutkimuksen painoarvo on kuitenkin hyvin suuri, koska se on julkaistu kaikkein vaikutusvaltaisimpiin kuuluvassa tiedelehdessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








