Tutkimus: Ranskassa asuvista muslimeista 28 prosenttia kannattaa kovan linjan islamia, sharia maittaisi 40 prosentille

Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 28 prosenttia maan muslimeista kannattaa kovan linjan islamia, ja peräti 40 prosenttia maan nuorista muslimeista pitää sharia-lakia Ranskan lakeja tärkeämpinä. Ranskan politiikot ovat kiusaantuneita tutkimustuloksesta, he ovat tuloksista hiirenhiljaa.

Tutkimus on ensimmäinen suuri läpileikkaus Ranskassa asuvista muslimeista. Se toteutettiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Tutkimusraportin tilasi ajatushautomo Institut Montaigne.

Raporttia laatinut Hakim El Karoui totesi, että nuorten tilanteeseen vaikuttaa työttömyys ja työtaitojen puute. Lähes puolet Ranskassa asuvista muslimeista katsoo, että heidän uskontonsa on linjassa Ranskan lakien ja tapojen kanssa.

Karouin mukaan nuoret muslimit tuntevat itsensä torjutuiksi. Yhteiskunta viestittää heille, että ”te ette ole ranskalaisia”. Nuoret tavallaan kostavat tämän sillä, että he takertuvat siihen identiteettiin, mikä heillä jo on.

Mielikuvien sijaan tutkimusaineistoa

Ranskan pääministeri Manuel Valls on toistuvasti nostanut esille poliittisen islamin leviämisen Ranskassa. Montaignen tutkimus paljastaa leviämiskanavan – poliittinen islam valtaa alaa työttömien ja ammattitaidottomien muslimien kautta.

Raportin laadinnassa mukana ollut Fanny Anor kertoo kuitenkin, että hallinto on ollut täysin vaiti tutkimustuloksista. Hänen mukaansa tarkoitus oli saada aiheesta tutkimusaineistoa, jotta keskusteluissa voidaan välttää pelkkiä mielikuvia. Tulos ei välttämättä ollut valtapuolueiden mieleen.

– Tulos on maan hallitukselle hyvin epämukava, Anor täräyttää.

Raportin kirjoittajien mielestä Ranskan tulisi muuttaa palkkauskäytäntöjä, joissa musliminimen kaltaista nimeä kantava nuori jätetään palkkaamatta. Tähän auttaisivat etniset ja uskonnolliset tilastot, joissa syrjintä voidaan havaita. Maassa ei kuitenkaan saa laatia etnisiä tilastoja. Uskontoon liittyvät tilastot ovat sallittuja, jos ihmiset antavat tiedot vapaaehtoisesti tilastointia varten.

– Politiikot tuntevat olevansa satimessa. Terrori-iskujen jälkeen on hyvin hankalaa esittää keinoja taistelussa syrjintää vastaan, Anor jatkaa.

Tutkimustuloksesta uutisoi Politico-lehti.