

Tutkimus: Stubb täysin vieraantunut kansasta, Soini ymmärtää suomalaisten arkea parhaiten
Eliitin leima istuu pääministeri Alexander Stubbissa (kok.) vahvana, kertoo EVA:n tuore arvo- ja asennetutkimus. Suomalaiset eivät usko hänen kykyynsä ymmärtää kansalaisten arkea. Jopa 79 prosentin mielestä tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että Stubb ymmärtää tavallisten kansalaisten arkea melko huonosti tai erittäin huonosti. Toisaalta hän saa erinomaisen arvosanan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta ja edustavuudesta.
Keskustan Juha Sipilä nähdään talousmiehenä, joka tosin stiplaa vieraskentillä: vain 13 % suomalaisista luottaa Sipilän ulko- ja turvallisuuspoliittiseen taitoon.
Timo Soini (ps.) saa tunnustusta riippumattomuudestaan sekä ulkopolitiikan osaamisestaan. Lisäksi 67 prosenttia suomalaisista katsoo hänen ymmärtävän kansalaisten arkea.
Antti Rinne (sd.) ei nouse ykköseksi yhdessäkään niistä kymmenestä luonnehdinnasta, joita pääministeriehdokkaille tarjottiin. Rinteen heikoimmat alueet ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä riippuvuus klikeistä ja etupiireistä.
Onko politiikka rikki?
Yleisen käsityksen mukaan poliittinen järjestelmä on hukannut osan toimintakyvystään. Suurena huolena nähdään myös päätöksentekovaje. Tähän ovat syynä muun muassa poliitikkojen vieraantuminen äänestäjistä sekä median pelko. Suurinta mediakriittisyys on perussuomalaisten ja keskustan kannattajissa. Käsitys ”Etelän mediasta” on voimissaan: peräti 88 % keskustalaisista ja 83 % perussuomalaisista vastaajista pitää poliittisen halvaustilan merkittävänä syynä median ja kielteisen julkisuuden pelkoa.
Henkilökysymysten lisäksi raportti etsi kansalaisten käsityksistä vastauksia siihen, mitä suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta, miten odotukset ovat muuttuneet ja kuinka valmiita suomalaiset ovat tarpeellisiin uudistuksiin ja rakennemuutokseen. Hallitusohjelmalle ilmaistut toiveet kertoivat kahdesta asiasta. Ensinnäkin työ on suomalaisille kysymyksenä ylitse muiden. Käytännössä kaikki tutkimukseen osallistuneet nostaisivat työllisyyden painoarvoa tulevan hallituksen ohjelmassa.
Toisaalta kansalaisten asenne julkisen talouden korjaamiseen on pragmaattinen. Jos markkinoiden mukaantulosta ja kilpailusta on apua, ne ovat tervetulleita. Epäilykset markkinoilla tuotettuja palveluita kohtaan ovat lientyneet ja kilpailu nähdään aiempaa useammin myönteisenä tekijänä.
Miehet korostivat kasvun kysymyksiä, julkisen talouden trimmaamista ja verotusta. Naisten agendalla painottuivat sosiaalietuudet ja ympäristökysymykset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








