Euroopan laajin tutkimus maahanmuuton kustannuksista – Suomen Perusta herättelee päättäjiä karuilla luvuilla

Suomen Perusta laski 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaville Irakissa ja Somaliassa syntyneille elinkaarikustannukset. Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -tutkimuksesta ilmenee, että talouden kannalta Irakissa ja Somaliassa syntyneitä maahanmuuttajia ei kannattaisi ottaa Suomeen.

Suomen Perustan eilen julkaistussa tutkimuksessa on selvitetty Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien elinkaarivaikutukset, joista selviää, mikä on maahanmuuttajan vaikutus Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuttajan elämän aikana siitä lähtien, kun hän on muuttanut Suomeen.

Somaliasta tulleet maksavat eniten

Tutkimus osoittaa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.

Irakista Suomeen muuttavan elinkaarikustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa, ja lasten vaikutukset huomioiden 844 000 euroa.

Tutkimuksessa esitetyt elinkaarivaikutukset kertovat julkisen talouden nettovaikutukset, eli paljonko maahanmuuttaja maksaa Suomelle koko hänen elinkaarensa yli lähtien siitä hetkestä, kun hän on muuttanut maahan. Nämä kustannukset jäävät viime kädessä veronmaksajan maksettavaksi.

Elinkaarivaikutukset ovat ennusteita, joihin sisältyviä epävarmuuksia kuvataan todennäköisyysjakaumilla. Ennusteiden todennäköisyysjakaumat on laadittu sen perusteella, mitä Irakissa ja Somaliassa syntyneistä maahanmuuttajista tiedetään viranomaisrekisteritietojen perusteella.

Suomessa eniten somaleja ja irakilaisia

Julkisen talouden nettovaikutukset muodostuvat julkisen talouden tulojen ja menojen välisenä erotuksena. Toisin sanoen henkilön nettovaikutus on tutkimuksessa saatu vähentämällä henkilön maksamista veroista ja veronluonteisista maksuista tämän tulonsiirrot, henkilön saamien julkisten palveluiden menot sekä mahdolliset oikeusmenot. Henkilön julkisen talouden nettovaikutukset kertovat näin, mitä henkilöstä jää ”viivan alle” suomalaisen veronmaksajan kannalta.

Tutkimukseen on valikoitu Irakissa ja Somaliassa syntyneet maahanmuuttajat, koska nämä kaksi ryhmää muodostavat suurimmat Suomeen saapuvat humanitaarisen maahanmuuton ryhmät ja ne olivat myös suurimpia Suomeen tulleita ryhmiä vuoden 2015 niin kutsutussa pakolaiskriisissä, jolloin Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Laajin eurooppalainen tutkimus

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo, että nyt julkaistu tutkimus on laajin koskaan Euroopassa tehty tutkimus humanitaaristen maahanmuuttajien lopullisesta, koko eliniän, karttuvasta saldosta veronmaksajille.

– Laajuudella viittaan niin käytetyn rekisteriperustaisen tutkimusaineiston laajuuteen, esimerkiksi eläkkeisiin liittyvien vaikutusten mallintamisen perusteellisuuteen, poismuuttojen huomioon ottamiseen sekä maahanmuuttajien lasten vaikutusten sisällyttämiseen vaikutuslaskelmiin.

Tutkimuksen aineisto on kerätty pääosin julkisista viranomaistiedoista. Aineisto sisältää henkilövuositasoiset tiedot esimerkiksi lähes kaikista maksetuista veroista ja veronluonteisista maksuista, saaduista tulonsiirroista, saaduista julkisista palveluista sekä rikostuomioista. Elinkaarivaikutukset on muodostettu komponenteista, joita ovat muun muassa maassaoloaika, työikäisten nettovaikutukset ja palkkasummat.

Eikä tässä vielä kaikki…

Salminen huomauttaa, että jotain olennaista tietoa myös on jäänyt pois siitä syystä, että sitä ei ole ollut saatavilla.

– Somaliassa ja Irakissa syntyville, tutkimuksessa esitettävästä keskimäärin miljoonan euron laskusta per maahanmuuttaja jää pois eräitä menoja, jotka eivät löydy rekistereistä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi tulkkaus, vanhuusiän julkisten palveluiden asiakasmaksut, kotouttamismenot ja muut maahanmuuttoon liittyvät valtion ja kuntien määrärahat.

– Lisäksi voitaisiin huomioida eräät epäsuorat vaikutukset, kuten väkivaltarikosten uhrien menetetyt tulot, kuntoutus ja niin edelleen. Siten todelliset keskimääräiset elinkaarivaikutukset ovat vieläkin negatiivisempia kuin tutkimuksessa esitetään.

Kunnille valtavat kustannukset maahanmuutosta

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että julkisen talouden kannalta Suomeen ei kannattaisi valita maahanmuuttajaksi yhtään Somaliassa ja Irakissa syntynyttä. Tämä päätelmä ei muutu toiseksi pelkän epävarmuuden perusteella.

– Esitetty johtopäätös muuttuisi vain, mikäli olisi käytettävissä sellaista laajan rekisteriperusteisen tutkimusaineiston ulkopuolista informaatiota, joka osoittaisi, että elinkaarivaikutusten odotusarvot muuttuisivat satoja tuhansia euroja positiivisemmiksi. Pelkkä tulevaisuuteen liittyvien epävarmuuksien lisääminen elinkaarivaikutusten ennustejakaumiin ei muuta esitettyä johtopäätöstä, Salminen toteaa.

Tutkimusta tukevat myös useat mediassa julkaistut tiedot, joiden mukaan maahanmuutto maksaa valtavasti yhteiskunnalle. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä lausui äskettäin Helsingin Sanomille, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset. Mäkelä vaati valtiota maksamaan kustannuksista nykyistä suuremman osan.

Koulutus ja kielitaito puuttuvat

Yleisesti tiedetään eräiden maahanmuuttajaryhmien, kuten somalien, työllistyvän hyvin heikosti. Tämä johtuu muun muassa koulutuksen ja kielitaidon puutteesta.

Tässä yhteydessä kannattaa huomioida myös tilintarkastaja Pauli Vahteran itse tekemä selvitys, joka tarkastelee samaa aihetta hieman eri näkökulmasta. Vahteran äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa.