
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta olennaista on pyrkiä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Verotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman paljon työn tekemistä ja talouskasvua tukeva. Keskeinen verokysymys kasvun kannalta on ansiotuloverotus talouden kasvun perustuessa aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan.
Mitä korkeampi rajavero, sitä vähemmän tienatusta lisätulosta jää käteen. Kansainvälisesti vertailtuna veroprogressio onkin Suomessa hyvin korkea. Korkeat palkat yhdistettynä kireään veroprogressioon saavat aikaan efektin, joka ei kannusta työtuntien lisäämiseen.
Useat taloustieteilijät suosittelevatkin verotuksen keventämistä esimerkiksi siitä syystä, että työnteon kannustimia vahvistamalla yhteiskuntaan voidaan saada enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavaa työtä.
Korkea verotus saa hakeutumaan vapaa-ajalle
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmia talouskasvulle ja työllisyydelle. Työn verotus voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa työn tarjontaan muuttamalla kotitalouksien päätöstä työmarkkinoille osallistumisesta sekä työtuntien määrästä. Korkea työtulojen verotus ja suuri vapaa-ajan arvostus korreloivat positiivisesti keskenään.
Esimerkiksi Progressive income tax and comparative advantage in trade -tutkimus tarkastelee tuloverotuksen progression vaikutusta eri maiden suhteelliseen kilpailuetuun.
Korkeapalkkaisten töiden osuus kaikista töistä kasvaa veroprogression alentamisen myötä erityisesti korkean teknologian ja ammatillisten palvelualojen työpaikkojen kasvun myötä. Korkean progression myötä maa menettää suhteellista etuaan ja työpaikkoja muihin maihin verrattuna suhteessa eniten nimenomaan kaikkein korkeapalkkaisimmilla aloilla.
Ongelmallista on, että progressiivinen tulovero vähentää suhteessa eniten työntekijöiden määrää korkeatuloisissa, pitkää työpäivää vaativissa ammateissa ja heikentää tämän seurauksena maan suhteellista kilpailuetua kaikilla muillakin aloilla, joiden työllisyysaste riippuu näistä korkeapalkkaisista ammateista.
Verokertymää ei voi kasvattaa loputtomasti veroja kiristämällä
Niin sanottu Lafferin käyrä on taloustieteellinen malli, joka kuvaa sitä, että verotusta voi kasvattaa verotusta kiristämällä vain tiettyyn rajaan asti. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli saa aikaan vaikutuksen, jossa verotulot verojen korotuksista huolimatta kääntyvät laskuun.
Erilaisia laskentakaavoja on käytetty Suomeakin koskevissa tutkimuksissa erityisesti verotuloja maksimoivan veroasteen etsintään. ETLA:n tuoreessa raportissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa olisi oltu jo hyvin lähellä Lafferin käyrän verotulot maksimoivien ansiotuloveroasteiden huippua.
Mikäli verotuksen kiristämisen julkisia tulovaikutuksia mittaavan Lafferin käyrän huippu on Suomessa jo ylitetty, tällöin verotuksen laskeminen olisi kaikkia kansalaisia hyödyttävä politiikkatoimi.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi huomauttaa, että perinteisen mikrotaloudellisen veroanalyysin ongelmana on, ettei se huomioi riittävästi verotuksen pitkäaikaisia ja laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia.
– Voi perustellusti kysyä, onko makrotaloudellisen näkökulman puuttuminen antanut liian ruusuisen kuvan verotuksen vaikutuksista.
Verotuksen tulisi aina olla kilpailukykyistä
Kireällä progressiivisella verotuksella on vaikutuksia paitsi tehtyjen työtuntien määrään, myös todellisten kansainvälisten osaajien houkutteluun ja tuottavuushaasteisiin Suomessa.
– Tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen voi osittain lieventää korkeiden verojen haittavaikutuksia palkkojen nousun kautta. Oleellista on, ettei T&K-tukia rahoiteta kiristämällä osaajien verotusta, sillä se vesittäisi uudistusten hyödyt. Ylipäätänsä verotuksen tulisi olla aina kilpailukykyistä, jotta se ei hidastaisi ulkomaisten asiantuntijoiden houkuttelua maahan, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen esitti äskettäin MTV:n haastattelussa ylimpien marginaaliveroasteiden rajaamista noin 50 prosenttiin. Majasen mukaan ylimpien marginaaliveroasteiden keventäminen rahoittaisi pitkällä aikavälillä itse itsensä. Lisäksi ylimpien rajaverojen alentaminen vahvistaa työllisyyttä ja lisää kannusteita ottaa vastaan korkeamman palkkatason työtä.
Myös ETLA:n tutkimuksessa suositellaan rajaveroasteen tuntuvaa alentamista, joka olisi julkisen talouden näkökulmasta perusteltua.
– Laskelmissa on huomioitu uudet arviot pitkän aikavälin joustoista sekä Suomessa hyvin korkeina pysyneet työn rajaverot. Verotuottojen ohella ne vaikuttavat osaajien kannustimiin parantaa osaamistaan sekä laajentaa ammatillista verkostoaan, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Suomalainen tutkimus listaa samoja ongelmia
Myös suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmat talouskasvulle ja työllisyydelle.
ETLA:n tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan korkeiden rajaveroasteiden vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen yhteiskunnassa ja vaikutuksia julkisiin tuloihin. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Kuusi, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Kirkko-Jaakkola sekä Finnveran pääekonomisti Kotamäki.
Tutkimus osoittaa, että korkeat rajaveroasteet voivat heikentää taloudellista toimeliaisuutta ja samalla ne heikentävät julkista taloutta Suomessa. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että korkeat työnteon rajaveroasteet ovat aikaisemmin luultua suurempi ongelma.
Miten verojärjestelmää kannattaisi muuttaa?
Verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla tulisi ennen kaikkea tukea työllisyyttä, tehtyjen työtuntien määrää taloudessa ja tuottavuuskehitystä.
Loogista tätä taustaa vasten olisi alentaa sekä työnteon verotusta että ansiotuloverotuksen korkeimpia rajaveroasteita. Näin menetellen tulonmuunto-ongelmatkin pienenisivät eikä verotus ohjaisi yhtä vahvasti kaikkia kynnelle kykeneviä toimimaan osakeyhtiömuodossa kuin aiemmin.
Suomen Uutiset
Lue myös
Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun
Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat
Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Kasvuriihi käyntiin – hallitus kokoontuu rakentamaan kasvupakettia, jonka avulla Suomen laahaavaan talouteen saataisiin vihdoinkin vauhtia
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tero Kuusi veroprogressio Mauri Kotamäki työn tekeminen verokertymä Juha Majanen hyvinvointiyhteiskunta veronkiristykset työn verotus Työllisyysaste ansiotuloverotus Tuottavuus Talouskasvu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun

Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat

Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







