
Tuulimyllyjen infraäänen haitattomuudesta ei ole tutkimusnäyttöä – keskustelu tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkuu
Toimittaja Heli Saavalainen ruoti tuulivoimaa 5.7.2017 HS:ssa otsikolla ”Tutkimus ei tue tuulivoiman väitettyjä terveyshaittoja”. Tutkimus ei myöskään todista tuulivoimaa haitattomaksi, väittää filosofian maisteri Päivi Peltoniemi mielipidekirjoituksessaan.
Toimittaja Heli Saavalaisen mielestä tuulivoimaloiden äänten vaikutuksesta sairauksiin ei olisi tieteellistä näyttöä. Kirjoitus sekoittaa tuulivoimamelun ja infraäänen, selvityksen ja tutkimuksen sekä häiritsevyyden ja suorat terveyshaitat.
Ensinnäkin, työ- ja elinkeinoministeriön teettämä, kesäkuussa julkaistu selvitys on selvitys. Se ei ole tutkimus, vaan pelkkä kirjallisuuskatsaus.
Toiseksi, TEM:n selvityksessä VTT mittasi infraääniä, mutta mikään taho ei tutkinut, vaikuttavatko ne terveyteen vai eivät.
Päinvastoin: kun verrattiin tuulivoimaloiden infraäänten keskimääräisiä tasoja eli voimakkuutta kaupunkiympäristön infraääniin, tehtiin jo virhe, kun äänet keskiarvoistettiin. Tuulivoimaloiden infraääni poikkeaa täysin muusta ympäristön ja luonnon infraäänestä säännöllisyytensä ja pitkäkestoisuutensa osalta. Jokainen ymmärtää, että jatkuvasti sykkivä ääni voi olla haitallisempaa kuin tasainen kohina.
Keskiarvoistettuja infraäänitasoja verrattaessa oletettiin ilman perusteita, että jatkuvasti kestävä infraääni tai sykkivä ilmanpaine eivät olisi terveydelle vaarallisia.
Kuka tietää tutkimatta, onko monotonisesti sykkivä ilmanpaine pitkään jatkuessaan vaaraksi?
Max Planck -instituutin huhtikuussa 2017 julkaisema tutkimus osoittaa, että infraääni vaikuttaa keskushermostoon, siis aivotoimintaan. Tämä tunnustettiin TEM:n selvityksessä. Miksi asiaa ei mainittu HS:n kirjoituksessa?
Edelleen, TEM ei selvittänyt, mitä Suomessa tapahtuu: miksi yhä useammat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan tuulivoimaloiden takia?
THL:n tutkimuksessa taas verrattiin ihmisten terveydentilaa muutamien kilometrien etäisyydellä voimaloista. Miten tällä tutkimusasetelmalla voisi saada esiin voimaloiden infraäänen aiheuttamia haittoja, kun infraääni kantaa voimakkaana kymmeniä kilometrejä?
Saksassa lääkärit varoittavat jopa 30 prosentin väestöstä saavan infraäänestä oireita. Suojaetäisyyden tulisi heidän mukaansa olla 30–50 km. Mitä tuulivoimaloiden ja asutuksen yhteensovittaminen on, kun lähimmät voimalat on kaavoitettu täällä jopa vain 600 metrin etäisyydelle kodeista?
Jos Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa, kasvaa väestön oireilu tuulivoimalamelun ja infraäänen vuoksi. Infraääni on saaste, joka tunkeutuu läpi rakennusten ja ihmisten. Pitääkö sen vaikutusta yhä kokeilla?
Petolintujen ja lepakkojenkin tilanne on lohduton – Ruotsin Skånessa katastrofaalinen voimaloiden tappaessa lintuja paljon odotettua enemmän. Saksassa tuulivoima tappaa 12.000 petolintua vuodessa. Myös muuttomatkalla olevien lepakkojen kokonaiset populaatiot voivat vaarantua voimalakuolemien seurauksena: osalla lajeista kato on jopa 90 %.
Muuten: ei tuulivoima korvaa hiilivoimaa. Energiakäänteen mallimaassa Saksassa hiili on energiantuotannon ykkönen. Yhden 1 MW:n tuulivoimalan valmistamiseen tarvitaan 220 tonnia hiiltä – Suomeen rakennettujen, suurempien voimaloiden valmistamiseen sitäkin enemmän.
Päivi Peltoniemi
FM, Kurikka
Lue lisää:
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420
http://karajavuori.blogspot.fi/2017/02/ruotsin-lintutieteilijat-erittain.html
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320716310485
http://www.natursidan.se/nyheter/ny-stor-rapport-om-vindkrafts-paverkan-pa-faglar-och-fladdermoss/
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








