

LEHTIKUVA
Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen
Valtaosa Suomessa toimivista tuulivoimaloista on ulkomaisten tahojen hallinnassa. Tuulivoimaloiden lisäksi eräät tahot suunnittelevat vetytehtaiden perustamista Suomeen. Yksi hankepaikkakunnista on Kristiinankaupunki, jonne sijoitettavan tehtaan tuottamasta vihreästä vedystä ja synteettisestä metaanista ei Suomen raskaan liikenteen käyttöön jäisi pisaraakaan. Tehtaan koko tuotanto lastattaisiin laivaan ja vietäisiin Saksaan sikäläisen raskaan liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Malliesimerkki siitä, miten Suomea hyödynnetään hävyttömästi kuntapäättäjien siunatessa kaiken. Hyödyt menevät ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen (24.10.2022) mukaan Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla vedyntuotantolaitos ja siihen liittyvä metanointiyksikkö. Asialla on saksalainen CPC Germania GmbH & Co ja sen tytäryhtö CPC Finland. Hankkeessa on mukana myös Saksan Frankfurtissa päämaajaansa pitävän varainhoitoyrityksen Prime Energyn hallinnoima rahasto Green Energy Infrastructure Fund.
Tehtaan arvioidaan maksavan 450 miljoonaa euroa. Sen suunnittelu ja lupaprosessit ovat meneillään. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Valtaosa uusista voimaloista ulkomaisomistuksessa
Tehdasrakennuksesta tulisi suuri. Se olisi kooltaan vähintään 400 metriä kertaa 150 metriä. Tehdas tulisi yksityisten omistamille maille, joista on sopimukset tekeillä. Valmistuttuaan tehdas työllistäisi CPC Finlandin mukaan 25-30 henkeä ja tuottaisi vuodessa 200 megawattia vihreää vetyä, josta tehdään synteettistä metaania (LNG), joka vietäisiin laivoilla Saksaan.
Kristiinankaupungin ympäristössä on jo lukuisia teollisen tuulivoiman tuotantoalueita, mutta ne eivät riitä tuottamaan energiaa vetytehtaan tarpeeseen. Siksi hankkeeseen kuuluu viiden uuden tuulivoima-alueen rakentaminen, jotka sijoittuisivat Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Voimaloita tarvittaisiin niiden tehosta riippuen 60-150 kappaletta.
Suomeen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yli 54 000 MW:n edestä tuulivoimaloita maalle ja merelle 13 500 megawatin verran merituulivoimaloita. Tämän vuoden kesäkuun lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 4 037 MW. Tänä vuonna on valmistumassa 340 voimalaa ja ensi vuonna 250 voimalaa. Valtaosa kaikista voimaloista on ulkomaisten tahojen omistamia.
Myös vetytehtaiden tuotot siirtyvät ulkomaille
Tuulivoimaa ei ole tarkoitettukaan kattamaan Suomen energiankäytön tarvetta, vaan ulkomaiset sijoittajat ja tuulivoimayritykset haluavat täyttää Suomen tuulivoimaloilla ja siirtää täältä energiaa Eurooppaan. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa maatuulivoimaloiden rakentaminen ei juuri enää onnistu, koska vastustus niitä kohtaan on niin suurta. Ratkaisun tarjoaa Suomi. Täällä kunnat myöntävät auliisti lupia tuulivoimaloille välittämättä kuntalaisten vastustuksesta ja jo havaituista tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista.
Nyt nähdään tuulivoimalarakentamisen seuraava vaihe eli vetytehtaiden tulo. Niidenkään tuotantoa ja tuottoja ei ole suunniteltu suomalaisten hyväksi, vaan hyödyt ja tuotteet siirtyvät eurooppalaisille ja globaaleille yrityksille.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- merituulivoimalat ulkomaiset sijoittajat CPC Finland vedyntuotanto Kristiinankaupunki vetytehtaat vety vetyteollisuus maatuulivoimalat tuulivoimala-alueet Tuulivoima Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Ranne: Sähkön omavaraisuus ei voi perustua tuulivoiman lisäämiseen

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








