LEHTIKUVA
Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne on innostunut kannattamaan Senaattiyhtiön ideoimaa kiinteistöyhtiötä (Remontti Oy), joka myöhemmin muutettaisiin eduskunnan talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi. On sanomattakin selvää, että menettely kaventaisi eduskunnan budjettivaltaa entisestään.
Eduskunta on menneinä vuosina perustanut 11 talousarvion ulkopuolista rahastoa, joiden yhteinen tasearvo oli viime vuoden vaihteessa lähes 27 miljardia euroa. Tämä on määrältään puolet valtion vuosittaisista menoista ja eduskunnalle kuuluvan päätösvallan ulkopuolella.
Toiseksi, kunnatkin saavat tälläkin hetkellä edullista lainaa omiin investointeihinsa, niin edullista, etteivät eläkeyhtiöt kykene vastaavaan lainoitukseen. Miksi? Siksi, että eläkeyhtiöiden tulee saada sijoituksistaan merkittävästi korkeampaa tuottoa, koska näin on päätetty. Myös yhtiöiden ns riskisijoitukset on hyväksytty.
Ministeri Rinteen ajama hanke kohdistuu alussa koulukiinteistöihin ja kouluverkkoihin. Toimenpiteellä taataan valtion ja yksityisten pääomasijoittajien etu. Sijoittajat saisivat voittonsa peruskuntien veronmaksajilta. Hämmästystä herättää myös yhtiölle siirtyvä päätösvalta kuntien kouluverkoston uusimisesta (lue: supistamisesta). Onko myöskään järkevää se, että koulut ensin myydään ja sitten vuokrataan entiseen käyttöön?
Järkevintä olisikin, että ”miljardien suuruisen korjausvelan lyhennys” tapahtuisi siten, että valtion budjettiin varattaisiin vuosittain riittävän suuruinen määräraha kuntien omistamien homekoulujen ja muiden kiinteistöjen korjauksiin. On myös syytä muistaa, etteivät kunnat peri kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä. Yksityiset yhtiöt ovat maksuvelvollisia ja joutuvat lisäämään maksetun veron perimiinsä vuokriin. Myös varainsiirtovero aiheuttaa lisääntyvää byrokratiaa kiinteistöjen omaisuuden siirtyessä kunnilta yhtiölle, joskin se on valtion kassan kannalta ns nollasummapeliä.
Kauko Tuupainen
kansanedustaja (ps),
valtiovarainvaliokunnan jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Lue lisää
Lue lisää
