PS ARKISTO
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen iloitsee EU:n turvapaikkapolitiikan historiallisista kiristyksistä: Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla neuvoston sopimista uudistuksista, joita sisäministeri Mari Rantanen on voimakkaasti ajanut. Uudistukset mahdollistaisivat turvapaikkahakemusten käsittelyn ulkoistamisen täysin EU:n ulkopuolelle, eli EU saisi viimein oman Ruanda-mallinsa. - Hyvä alku, Tynkkynen linjaa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen iloitsee Facebookissa turvapaikkasumutuksen päättymisestä: Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestetään ensi viikolla neuvoston joulukuussa sopimista turvapaikkapolitiikan mittavista kiristyksistä, joita perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen on ollut voimakkaasti ajamassa.
– Näillä kiristyksillä muun muassa määritetään turvallisiksi lähtömaiksi kaikki EU:n ehdokasvaltiot sekä Bangladesh, Kolumbia, Egypti, Intia, Kosovo, Marokko ja Tunisia, Tynkkynen kertoo.
– Lisäksi nämä kiristykset mahdollistavat sen, että turvapaikkahakemus voidaan hylätä, mikäli hakija on EU:hun pyrkiessään kulkenut kolmannen maan kautta.
Suurimpana uutisena asiassa Tynkkynen pitää kuitenkin sitä, että jatkossa EU-maat voisivat ulkoistaa turvapaikkahakemusten käsittelyn kokonaan EU:n ulkopuolelle, jos kiristykset menevät läpi äänestyksessä. EU saisi siis vihdoin oman Ruanda-mallinsa.
– Myöhemmin tänä vuonna Euroopan eduskunnassa äänestetään myös siitä, että täällä laittomasti oleskelevien palautukset voitaisiin toteuttaa EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin huolimatta palautettavan henkilön todellisesta lähtö- tai kotimaasta.
– Hyvä alku, Tynkkynen linjaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuutto Suomeen kääntyi viime vuonna selvään laskuun, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan. Hakemusmäärät vähenivät lähes kaikissa keskeisissä lupatyypeissä: työperäisessä maahanmuutossa, opiskelijoiden luvissa ja kansainvälisessä suojelussa.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. Suomessa turvapaikanhakijat jättivät tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 504 ensimmäistä hakemusta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2024. EU-tasolla hakemuksia oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 399 000 eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
