

LEHTIKUVA
Työ maistuu ukrainalaisille – Ruotsi toivottaisi heidät tervetulleeksi normaalioloissakin
Kilpailu osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta on myös Ruotsissa kovaa. Kun motivaatio on kunnossa ja työ maistuu, niin sopeutumista uusiin oloihin ei estä mikään, kertoo SVT. Ukrainalaiset olisivat tervetulleita Ruotsiin töihin normaalioloissakin.
Skellefteåssa nelisenkymmentä sodan kauhuja paennutta ukrainalaista on saanut työtä kunnan hoivapuolelta tai ruokapalveluista. Samaan aikaan he opiskelevat ruotsia kansankorkeakoulussa.
Ukrainalaiset ovat ahkeruudellaan, iloisuudellaan ja motivaationsa määrällä tehneet kelpo vaikutuksen kunnan viranhaltijoihin. Näin ollen ei ole ihme, että mielettömän väkivallan runtelemasta maasta otettaisiin tilapäiseen suojeluun enemmänkin väkeä, myös työn ääreen.
Työllä on merkitystä
Työllä voi olla erityistä merkitystä pakolaiselle, sillä se saattaa antaa puuttuvan näkymän tulevaisuuteen.
– Kokkiammattilaisista vaikkapa on pulaa koko maassa, joten olisi fantastista saada lisää väkeä. Töitä olisi pitkälle eteenpäin, sanoo Skellefteån kunnan ravitsemusyksikön päällikkö Daniel Hällgren SVT:n uutisille.
Pakolaiskiintiö ei riitä
Skellefteå on saanut tehtäväkseen asuttaa 197 ukrainalaista. Näin montaa henkilöä ei kuntaan vielä ole tullut. Tosin 30 naista – osa lapsineen – on vielä matkalla.
– Kiintiö tulee täyteen, mutta haluaisimme saada tänne vieläkin lisää väkeä, sanoo kunnan kehityspäällikkö Anna-Klara Granstrand.
Maahanmuuttoviraston ennusteen mukaan Ukrainasta tulee Ruotsiin tänä vuonna 15 000 pakolaista. Edellyttäen, että sota ei eskaloidu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Anna-Klara Granstrand Daniel Hällgren Skellefteå motivaatio eskalaatio ruokapalvelut Ukrainan sota tilapäinen suojelu Venäjän hyökkäys sopeutuminen hoivapalvelut osaaminen Pakolaiskiintiö Kotoutuminen pakolaiset Työvoimapula
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmistosta jälleen järjetön vaatimus: Afganistanilaisten oleskelulupaprosesseja tulee helpottaa

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia

Antikainen: Miksi Suomi tarjoaa Ukrainan sodan varjolla tilapäistä suojelua afrikkalaisille?

Perussuomalaiset: Kiintiöpakolaisuus nollaan ja elintasosiirtolaisuuden kanavat tukittava, jotta resurssit riittävät ukrainalaisten auttamiseen

Brittilehti kertoo Ruotsin synkkevästä tiestä: käsikranaattilähiöiden rikolliset ovat soluttautuneet jo paikallispolitiikkaan

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








