

Varastorobotti Varustelekan verkkokaupan varastolla Helsingissä 9. lokakuuta 2025. / LEHTIKUVA
Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt
Modernit, ihmisen kaltaiset robotit korvaavat perusihmisen ensin ammateissa, joissa työ on toisteista, fyysisesti kuormittavaa sekä ennustettavaa. Siis tyypillisiä matalapalkka-ammattien töitä, joita tänään tekevät yhä useammin vieraskieliset. Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta saakin aivan uuden sävyn, kun pohditaan, mitä robotisaatio voi tarkoittaa ihmiselle elämän mittaisella tähtäimellä.
Robotisaatio ja tekoäly on jo osittain otettu käyttöön matalapalkka-aloilla, kuten varastoinnissa, logistiikassa ja kuljetuksessa, siivouksessa sekä ravintola- ja hoiva-alalla ynnä teollisuuden perustuotannossa.
Ihmisen kaltaiset robotit korvaavat nykyihmisen töissä, jotka ovat toistettavia, fyysisesti kuormittavia ja ennustettavia. Juuri sellaisia tehtäviä, joissa autonomiset järjestelmät saavuttavat ihmisen fyysisen ja miksei henkisenkin suorituskyvyn tason ensimmäisenä.
Mainitut työt ovat myös yhteiskunnan sisäänheittoammatteja, joissa työskentelee paljon vieraskielistä työvoimaa. Kyseisiin töihin on hakeuduttu tai joudutaan, jos koulutus ja ammatti- tai kielitaito eivät vielä riitä muihin töihin.
Kilpaillulla markkinalla ei valinnanvaraa
Professori Pero Micicin esimerkissä robotin hinta on 30 000 dollaria ja vuotuinen käyttökustannus 30 000 dollaria. Käyttöaika on 6 600 tuntia vuodessa, joka vastaa reippaasti kolmen ihmisen työaikaa.
Työn suoritusnopeus oletetaan samaksi kuin ihmisellä. Näillä oletuksilla robotin työtunnin hinta (korkein realistinen taso) on enintään 14 dollaria. Laskelmassa ihmisen työn todelliseksi tuntihinnaksi on laskettu 42 dollaria. Luvut ovat vertailukelpoisia Suomen tasoon.
Robotti tuottaa näillä oletuksilla yritykselle 200 000 dollaria vuodessa enemmän verrattuna ihmistyöhön. Jos yritys toimii kilpaillulla markkinalla, sillä ei käytännössä ole valinnanvaraa.
Robotit on otettava käyttöön tai firma on entinen. Ensin roboteilla korvataan työvoimapula. Sen jälkeen korvataan nykyisiä työnkuvia. Ja se saattaa tapahtua nopeasti, viidessä vuodessa. Työn tuottavuus kasvaa samalla kohisten.
Työperäiselle maahanmuutolle ei tarvetta
Matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä vähenee ennusteen toteutuessa radikaalisti ja osa työntekijöistä joutuu joko työvoiman ulkopuolelle tai uudelleenkoulutuksen pariin. Yhteiskunnassa vastakkainasettelu ja epävakaus kasvavat, kun tulevaisuutta ei ole tarjolla läheskään kaikille.
Pärjääjät siirtyvät tekemään sitä, missä ihmisellä on aito kilpailuetu. Kuten vuorovaikutteista, luovuutta vaativaa työtä, koordinointia tai eettistä päätöksentekoa.
Yhteiskunnalta vaaditaan uudenlaista turvaverkkoa, koska työ ei enää ole ensisijainen tulonlähde kaikille. Erityisen kohtalokasta robotisaatio on heille, jotka jo nyt ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet.
Työperäiselle maahanmuutolle ei ennusteiden mukaisessa maailmassa tule olemaan tarvetta. Kyse on pikemminkin siitä, miten Suomessa jo asuvat matapalkkaiset ja vähän koulutetetut vieraskieliset ihmiset integroituvat yhteiskuntaan. Tukiriippuvuus kun saattaa jäädä koko elämän mittaiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnallinen vastakkainasettelu työn tuottavuus Pero Micic sisäänheittoammatti vähän koulutetut ihmisenkaltaiset robotit yhteiskunnan turvaverkot työperäinen maaahanmuutto kustannustehokkuus ammattitaito vieraskieliset matalapalkka-alat kielitaito maahanmuuttajat Työvoimapula koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?

Ministeri Kaisa Juuso Lahdessa: Digitalisaatio ja tekoäly avainasemassa hyvinvointialueiden kehityksessä
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tapasi Etelä-Suomen hyvinvointialueiden edustajia Lahdessa järjestetyssä keskustelu- ja kehittämistilaisuudessa. Tapaamisessa käsiteltiin alueen ajankohtaisia haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Luovan alan ammattilaiset sotajalalla elantonsa puolesta – tekoäly uhkaa viedä leivän pöydästä
Reippaat 10 000 hyvinvoivaa luovien alojen vaikuttajaa on huolestunut toimeentulostaan, sillä kulttuuriväen leipäpuun juurelle on ilmestynyt kirves. Työkalun nimi on tekoäly (AI) ja se hyödyntää lupaa kysymättä artistien ja taitelijoiden aikaansaannoksia. -Se pitäisi kieltää, vaatii kulttuuriväki ukaasissaan.

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista
Ukrainan sodassa käytetään jo drooneja, jotka pystyvät tunnistamaan venäläisiä panssaroituja ajoneuvoja tekoälyn avulla. Asevalmistajan mukaan tekoäly tuhoaa panssarivaunut itsenäisesti, ilman ihmisen suoraa myötävaikutusta. Tekoälyllä on puolensa mutta myös riskinsä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








