

MATTI MATIKAINEN
Työssä vammautunut Saara nukkuu yli puolet vuorokaudesta, muisti ja tuntoaisti ovat osittain mennyttä – ”Vakuutusyhtiön mukaan olen työkykyinen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen laati hallitukselle laajan toimenpidealoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi. Tarkoitus on auttaa Saara Auvista ja muita vammautuneita, jotka ovat pitkään taistelleet vakuutusyhtiöitä vastaan korvauksien saamiseksi.
24-vuotias Saara Auvinen on helsinkiläinen entinen hevosalan yrittäjä, jonka elämä muuttui peruuttamattomasti kesällä 2014. Ratsastuslenkillä kouluttaessaan asiakkaan hevosta, hevonen säikähti yllättäen ja pukitti, eli nosti äkillisesti takapäänsä. Saara lensi kovalle hiekkakentälle ja satutti päänsä.
Kypärä pelasti hengen, mutta seurauksena oli aivo- ja niskavamma.
”En välttämättä muista, mitä tein eilen”
Elokuussa tapahtumista tulee kuluneeksi jo kolme vuotta. Ratsastusonnettomuuden seurauksena todettu vaikea aivovamma hankaloittaa Saaran elämää monilla tavoilla.
– Minua väsyttää usein. Saatan nukkua 12-17 tuntia vuorokaudessa, kertoo Saara.
Onnettomuuden seurauksena hänen tunto- ja makuaistinsa ovat osittain tuhoutuneet, joten esimerkiksi ruoka ei maistu juuri miltään. Saaran vireyden taso vaihtelee huomattavasti päivän mittaan, eikä lähimuisti enää toimi kuten sen pitäisi toimia.
– En välttämättä edes muista, mitä olen tehnyt edellisenä päivänä, joten joudun tarkistamaan asioita muistilapulta, Saara kertoo arjestaan.
Ei korvauksia ansionmenetyksestä
Vakuutusyhtiö Lähitapiolan mielestä Saara on kuitenkin täysin työkykyinen, eikä hän ole saanut enää minkäänlaisia korvauksia ansionmenetyksestä eikä kuntoutusta vuoden 2015 jälkeen.
Saaralla on yrittäjän tapaturmavakuutus, jonka hän odotti kattavan sekä vamman hoitamisesta ja kuntouttamisesta aiheutuvat kustannukset että yritystulon menetykset. Saaran kiistely vakuutusyhtiön kanssa korvauksien saamiseksi on kestänyt jo vuosia, eikä ratkaisua vielä ole näkyvissä.
Ratsastusonnettomuuden jälkeen Saara tutkittiin välittömästi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikalla. Tuolloin hänellä todettiin keskivaikea aivovamma, jonka haitta-asteeksi määritettiin 11. Nyt Saaralla on aivovamman jälkitila ja sen haittaluokitukseksi on osoitettu 14.
Lähitapiola kuitenkin katsoi 2015, että Saaralla on erittäin lievä aivovamma eikä hän tarvitsisi kuntoutusta. Tähän päätökseen Saara haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, joka maaliskuussa 2016 päätöksellään palautti asian uudelleen Lähitapiolan käsiteltäväksi.
Vakuutuslääkärillä eri näkemys
Ongelman ydin on siinä, että vakuutusyhtiö kyllä myöntää, että Saaralla on aivovamma, mutta ei sitä, että Saaran nykyinen tila johtuisi ratsastusonnettomuudesta. Vakuutusyhtiön mielestä Saara myös kykenee työhön.
– Minut on tutkittu usean neurologin ja moniammatillisen työryhmän toimesta ja näissä tutkimuksissa minut on todettu vaikean aivovamman ja niskavamman vuoksi työkyvyttömäksi. Tämä on itsestään selvää.
Tammikuussa Saaran tutki vakuutusyhtiön osoittama lääkäri. Hän kuitenkin arvioi, että kyseessä on vain keskivaikea tai lievä aivovamma, joten kannanotto poikkesi aiemmista lääkärinlausunnoista.
– Kyseinen lääkäri ei edes lukenut minulle tehtyjä aiempia tutkimuksia eikä lääkärin itse teettämiä tutkimuksia, jotka osoittivat työkyvyttömyyden aivovamman ja niskavamman vuoksi. Tein asianajajani kanssa äskettäin jälleen uuden valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Mahdollista on, että tapaustani käsitellään vielä vakuutusoikeudessa, Saara sanoo.
”Tässä käytetään väsytystaktiikkaa”
Ratsastusonnettomuuden seurauksena hän on joutunut luopumaan työstään yrittäjänä. Tällä hetkellä vakuutusyhtiö ei maksa mitään, joten Saara joutuu pärjäämään Kelan korvaamalla kuntoutustuella.
Saara toivoo silti, että kiista vakuutusyhtiön kanssa ratkeaisi ja että hän voisi kuntoutua työkykyiseksi vielä jonain päivänä.
– Vakuutusyhtiöihin en oikein enää luota. Vaikuttaa siltä, että tässä käytetään väsytystaktiikkaa, jotta luopuisin vaatimasta minulle kuuluvia korvauksia.
Päätökset haastavat kansan oikeustajua
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on huolissaan Saaran ja monien muiden vakuutusyhtiöiden kanssa taistelevien tapaturmapotilaiden puolesta.
Ronkainen on juuri toimittanut hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa esitetään muun muassa, että vakuutusyhtiöt ryhtyisivät noudattamaan korkeimman oikeuden (KKO) linjauksia koskien tapaturmien syy-yhteyksiä ja että vakuutusyhtiöiden käsittelyajat pysyisivät tapaturmiin liittyvissä korvausasioissa kohtuullisina, pääsääntöisesti korkeintaan yhdessä vuodessa. Myös vakuutuslääkärijärjestelmään esitetään toimenpidealoitteessa muutosta.
Useista KKO:n työtapaturmia koskevista ennakkoratkaisuista ilmenee muun muassa linjaus, jonka mukaan mikäli vammoille ei ole osoitettu muuta todennäköisempää syytä kuin turma, on syy-yhteys oikeudellisesti selvä.
– Iso ongelma on myös siinä, että vakuutuslääkärien arviot ja potilaita hoitavien lääkärien arviot vammasta poikkeavat usein toisistaan. Kuitenkin vakuutuslääkärien arvio on käytännössä ratkaiseva päätettäessä vakuutusetuisuuksista. Tästä syystä potilaat usein menettävät vakuutusetuisuuksia, jotka hoitavan lääkärin arvion mukaan heille kuuluisivat. Tällainen käytäntö haastaa kansan oikeustajua, Ronkainen sanoo.
Oikeusturvaa on viimein parannettava
Ronkainen päätyi laatimaan kokoavan toimenpidealoitteen, koska tapaturmapotilaiden oikeusturvan parantaminen edellyttää muutoksia useampaan eri lakiin.
– Viime kesänä sain tietää Saaran tilanteesta. Järkytyin siitä, miten häntä on kohdeltu ja ryhdyin heti toimeen. Olen jo aiemminkin saanut aiheesta kansalaispalautetta, joten oli selvää, että asialle on tehtävä jotain. Tilanteeseen olisi kylläkin pitänyt puuttua jo aiemmin, Ronkainen sanoo.
Vakuutuslääkärien puolueettomus on sekin oma kysymyksensä. Tapaturmavakuutuslaki sallii tilanteen, jossa vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, jolloin vakuutuslääkäri voi kuitenkin merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädettyjä todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
– Vakuutuslääkärien kohtuuttomasta vallankäytöstä vakuutuslaitosten hyväksi on jo aiemmin tehty eduskunnassa erilaisia aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä. Toimenpidealoitteelleni on laaja tuki yli puoluerajojen. Tarkoitus on lopultakin parantaa tapaturmapotilaiden oikeusturvaa, Ronkainen painottaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen vakuutuslääkäreiden päätösvallasta: ”Tällainen vedätys ei saa jatkua!”

Taistelun vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan aloittanut Ronkainen iloitsee kansalaisaloitteesta: Vääryys halutaan korjata

Kansalaisaloite vakuutuslääkäritoiminnan suitsimiseksi luovutettiin – perussuomalaiset tukee

Ronkaisen lakialoitteelle tukea kaikista puolueista: Lääkäri ei saisi päättää vakuutetun loppuelämästä tapaamatta potilasta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








