Työstä kieltäytyminen vaikeutuu, työttömyysturva tukemaan työn löytämistä ja yrittäjyyttä

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) avasi maanantaina hallituksen työllisyyspakettia, jolla pyritään lyhentämään työttömyyden kestoa ja helpottamaan työttömien siirtymistä uudelleen työelämään. Hallitus tavoittelee vaalikauden aikana 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nousemista 68 prosentista 72 prosenttiin.

– Arvioimme, että noin 10 000 työttömälle avautuu työmahdollisuus, Lindström sanoo.

Tämä on merkittävä osa hallituksen tavoitteista. Samalla se tarkoittaa valtion rahojen entistä tehokkaampaa käyttöä: uudet järjestelyt eivät lisää valtion kuluja, päinvastoin.

– Pyrimme parantamaan vaikuttavuutta, saamaan enemmän aikaan samalla rahalla. Valtio käyttää työllisyysmenoihin noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Se on valtava rahasumma. Sitä on pakko käyttää eri tavalla, Lindström perusteli.

Loukut pois, velvollisuuksia lisätään

Lindström kertoo, että hallitus pyrkii poistamaan loukkuja ja laajentamaan työttömyysetuuksien aktiivista käyttöä. Se sisältää uusia mahdollisuuksia antaa ja ottaa vastaan työtä, mutta lisää samalla työttömän velvollisuuksia etsiä ja ottaa vastaan työtä. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisätään.

– Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä panostuksia työttömyysturvan aktiiviseen käyttöön. Vuonna 2015 käytimme kuusi miljardia passiivisiin työttömyystukiin. Jatkossa käytämme tätä rahaa myös starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen, Lindström valotti.

Muutosten tavoitteena on kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Rahoituksen uudelleen suuntaaminen antaa mahdollisuuden lisätä työllistämistä edistäviä palveluita.

Työttömyysturvan uudenlaisen käytön avulla oman yrityksen perustaminen, työntekijän rekrytointi sekä työn perässä matkustaminen ja muuttaminen helpottuvat. Noin 10 000 työtöntä saa työmahdollisuuden yksistään tällä rahalla. Palkkatuki ja starttiraha työllistävät nyt 22 000 työtöntä, eli tähän tulee määrärahoja 10 000 henkilölle heidän lisäksi.

Kaikkiaan TEM arvioi, että koko paketti alentaa työttömyyttä noin 15 000:lla. Työllisyyttä lisäävä vaikutus on jonkin verran pienempi.

Tiukennuksia

Työttömien pitää hakea työtä aiempaa tiiviimmin raportointivelvollisuuden velvoittamina.

Kokoaikaistyötä pitää ottaa vastaan, vaikka palkka olisi työttömyysetuutta pienempi. Nykyään TE-toimisto ei voi poistaa ammattisuojaa, joka on 3 kuukautta, jos työnhakijan oman alan työtä ei ole tarjolla.

Tulovertailu koskisi enää vain osa-aikatyötä.

Jo työnhaun alussa pitäisi ottaa vastaan myös muuta kuin oman alan työtä, jos oman alan työtä ei ole tarjolla. Karenssi varmasta työstä kieltäytymisestä pitenee 60 päivästä 90 päivään.

Työssäkäyntialue on 3 tuntia

Omaa autoa pitää käyttää työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Autoa ei kuitenkaan tarvitse ostaa. Nykyään edellytetään vain julkisen liikenteen käyttämistä.

Raja muuttuu siten, että kun nykyään raja on 80 kilometriä, minkä hallitus päätti viime vaalikaudella, se muuttuu ajaksi: raja on kolme tuntia työmatkoihin päivässä eli puolitoista tuntia suuntaansa. Osa-aikatyössä raja olisi kaksi tuntia.

Työtön voisi saada liikkuvuusavustusta, jossa yhdistetään nykyinen matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus. Se voisi olla enintään kahden kuukauden peruspäiväraha eli jopa 1400 euroa. Tuki kannustaa laajentamaan työnhaun aluetta.

Muutokset ovat ensin kaksivuotisia, jonka jälkeen muutoksia arvioidaan ja niiden jatkosta päätetään.

Palveluihin pitää osallistua

Työnhakijan pitää osallistua työvoimapalveluihin. Myös kotoutujat velvoitetaan alkukartoitukseen ja opiskelemaan kotoutumiskoulutuksessa. Omaehtoista työnhakua tuetaan työnhakuvalmennuksella. Tavoite on, että työpaikkoja syntyy eniten yrityksiin yrityskäyntien yhteydessä, seuraavaksi eniten kuntiin. Kolmannen sektorin osuutta pyritään pienentämään ja sen vaikutuksia tehostamaan jatkossa.

Valtioin talousarvioon määritetään kiintiö, kuinka moni ihminen voidaan työllistää palkkatuella.

– Kolmannen sektorin kautta on työllistynyt varsin harva avoimille työmarkkinoille eli vaikuttavuus on ollut heikko, hallitusneuvos Päivi Kerminen perustelee.

Starttiraha lyhenee mutta määrät kasvavat

Starttirahaa voitaisiin myöntää enintään 12 kuukaudeksi nykyisen 18 kuukauden sijasta. Sen suuruutta joustavoitettaisiin luopumalla kiinteästä prosentista: jatkossa palkkatuki olisi enintään 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Palkkatukeen asetetaan myöhemmin erikseen sovittava katto.

Vuorotteluvapaan sijaisen palkkauskustannuksiin ei myönnetä palkkatukea.

Jos on ollut 24 kuukautta työttömänä, palkkatuen enimmäiskesto on 12 kuukautta, alle vuoden työttöminä olleilla maksimi on kuusi kuukautta.

Pienistä muutoksista suuri vaikutus

TEMin mukaan kannusteet työllistyä ovat heikentyneet 2010-luvulla. Lindströmiltä kysyttiin, onko paljon sellaisia, jotka saavat ansiosidonnaista enemmän kuin kokopäiväansio olisi.

– Minä olin sellainen. Käteen tuli 1200-1400 euroa kuukaudessa, sitä voi jokainen vertailla. Mutta ansiosidonnainen on määräaikainen ja siksi väärä vertailukohta. Oikea vertailukohta on peruspäiväraha, jolle tipahtaa, kun päivät tulevat täyteen. Ja se on sellainen raha, jolla ei tässä maassa juhli, Lindström muistutti.