

Työministeri Jari Lindström työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen julkaisutilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 10. toukokuuta 2017. / LEHTIKUVA
Työttömyys on kääntynyt ennakoitua nopeampaan laskuun – käänne on tapahtunut
Suomen työttömyys on kääntynyt ennakoitua nopeampaan laskuun. Kaikkein nopeimmin laskee pitkäaikaistyöttömien määrä. Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriö lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan keskiviikkona Helsingissä.
Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan tänä vuonna 8,4 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyys vähenee edelleen 8 prosenttiin. Työllisyysaste kasvaisi tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,9 prosenttiin.
”Nyt on tullut paljon pieniä ja suuria hyviä uutisia ja toivottavasti niitä kuullaan vielä paljon lisää. Käännettä on odotettukin – mutta nyt on jo faktaa hyvien odotusten pohjaksi. Työmarkkinoillakin käänne on tosiasia”
Työttömien työnhakijoiden määrä työnvälitystilastossa laskee parhaillaan nopeammin kuin edellisessä työmarkkinaennusteessa odotettiin.
Työttömyys vähenee kymmenillä tuhansilla
Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan yhteensä noin 314 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna työttömien työnhakijoiden määrä laskee 30 000:lla ja vuonna 2019 noin 15 000:lla.
Erityisen nopeasti laskee pitkäaikaistyöttömien määrä. Heidän osuutensa työttömistä ennustetaan putoavan selvästi tämän vuoden aikana.
Tänä vuonna pitkäaikaistyöttömien määrä laskee noin 100 000:een. Laskua viime vuodesta kertyy 23 000. Ensi vuonna pitkäaikaistyöttömiä arvioidaan olevan 85 000 ja seuraavana vuonna noin 78 000.
– Aiemmin pelättiin, että pitkäaikaistyöttömyys jumittuu laman jälkeen 50 prosenttiin työttömistä. Nyt se näyttää laskevan kolmannekseen, mikä vastaa lamaa edeltäneitä lukuja, TEM:n erityisasiantuntija Erno Mähönen kertoo.
– Suomen talouden kasvu ja hallituksen työllisyystoimet alkavat hiljalleen näkyä myös työllisyysluvuissa. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat selvässä laskussa, työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.
Rakennus- ja palvelualat kasvavat reippaasti
Työllisyys kasvaa edelleen nopeasti rakennusalalla, mutta jatkossa kasvu hidastuu mm. kohtaanto-ongelmien vuoksi.
– Työttömiä työnhakijoita ei löydy ehkä niistä ammateista, joita töihin tarvitaan, neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo arvioi.
Myös palvelualat kasvavat yhä myönteisesti. Myös teollisuus voi kasvaa jopa odotuksia paremmin, mutta sen kasvu heijastuu työllisyyteen eniten palvelualojen kasvun kautta.
– Elinkeinoelämä on muutenkin palveluvaltaistumassa, Alatalo sanoo.
TEM laski luvut 1,6 prosentin talouskasvun pohjalta. Viime aikoina on esitetty myös kahden prosentin ja jopa sen yli meneviä arvioita. Nämä laskisivat työttömyyttä ja parantaisivat työttömyysastetta entisestään.
Lindström toivoo maltillista syksyä
Lindström iloitsee siitä, että Suomelle on lopultakin kerrottavana hyviä uutisia talouden ja työllisyyden kehityksestä.
Hän toivoo maltillista neuvottelusyksyä, jotta Suomen työllisyys voisi hyötyä kilpailukyvyn reippaasta parantumisesta kilpailijamaihin verrattuna. Kiky-sopimus on pitänyt palkkoja kurissa samaan aikaan, kun kilpailijamaissa niitä on nostettu roimasti. Saavutusta ei pitäisi nitistää uusilla korotuksilla.
– Seuraava vaihe voisi olla sen katsominen, kuinka paikallisessa sopimisessa on edistytty kikyn jälkeisessä maailmassa, Lindström sanoo.
Hän sanoo hallituksen neuvottelevan työmarkkinoiden kanssa edelleen. Keskusjärjestöjen ns. viisikannasta saatetaan siirtyä enemmän liittotasolle.
– Tärkeää on myös kertoa etukäteen kahden kesken, mitä esityksiä on tulossa puolin ja toisin. Ehkä tässä on parantamisen varaa, Lindström aprikoi.
Hyvät uutiset ilahduttavat
– Nyt on tullut paljon pieniä ja suuria hyviä uutisia ja toivottavasti niitä kuullaan vielä paljon lisää. Käännettä on odotettukin – mutta nyt on jo faktaa hyvien odotusten pohjaksi. Työmarkkinoillakin käänne on tosiasia, Lindström iloitsee.
Hän sanoo, että toki talouden soisi kasvavan nopeamminkin, mutta kaikki ei riipu hallituksen toimista. Silti hallitus pyrkii vauhdittamaan talouden ja työllisyyden kasvua, vaikka helppoja keinoja ei millään hallituksella ole. Jos niitä olisi, olisi ne käytetty, eikä talous olisi juuttunut vuosiksi taantumaan ja hitaaseen kasvuun.
– Arviot kiky-paketin vaikutuksista vaihtelevat, mutta kaikissa arvioissa ne ovat positiivisia. Mutta tulokset saadaan vasta viiveellä ja vähitellen, ehkä seuraavankin hallituksen aikana.
Ansioturvan lyhennyksen vaikutukset on talouspolitiikan arvioneuvosto arvioinut työllisyyden kannalta varsin positiivisiksi: jopa 13 000 työllistä lisää. Vuodenvaihteesta lähtien on voinut käyttää työttömyysturvaa palkkatukena tai starttirahana tai liikkuvuusavustukseen rahoittamiseen. Tämä antaisi työtä lähes 10 000:lle.
Keinojen sovitus yhteen on vaikeaa
– Voisimme tietenkin tehdä enemmän ja toisenlaisia valintoja. Mutta yksi valinta voi estää toisen ja monet reunaehdot sitovat hallituksen käsiä. Reunaehdoista huolimatta hallitus päätti toimista, jotka nopeuttavat työllistymistä ja avointen paikkojen täyttymistä.
Hallitus päätti kehysriihessä lisätä työvoimapalvelujen resursseja 25 miljoonalla tänä ja ensi vuonna, yhteensä 50 miljoonalla. Palkkatukea suunnataan etenkin yrityksiin ja vaikeasti työllistyville. Vaikuttavuusinvestoinneissa hyödynnetään yksityistä rahoitusta tulosperusteisiin hankkeisiin. Kasvualoille koulutetaan työvoimaa.
Valmistelussa on työttömien mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa nostaen samalla työttömyyskorvausta neljän kuukauden verran. Samalla sovittiin nollatuntisopimusten pelisääntöjen jatkovalmistelusta.
– Ainahan voisi tehdä muitakin valintoja ja erilaisin seurauksin. Aika usein kuitenkin keinoilla on sekä myönteisiä että haittavaikutuksia toisesta näkökulmasta. Näitä sitten puntaroidaan ja otetaan reunaehtoja huomioon – ja jätetään ehkä hyviäkin keinoja pois, Lindström selvitti.
– Esimerkkinä kiky-sopimus: kustannuskilpailukyvyn parantamisen vastapainona kiky-sopimus hidasti kuluttajien ostovoiman parantumista. Sitä korvattiin veronkevennyksillä. Se taas hidasti velkaantumisen taittumista, Lindström kuvaili hallituksen työn vaikeutta.
Mutta vaikka hallitus onnistuisi tavoitteissaan, työllisyyden parantaminen jatkuu, sillä kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki jo sanoi, ei 72 prosenttia riitä työllisyysasteeksi, vaan tarvitaan kahdeksalla alkavia lukuja, Lindström lopetti.
Hetemäki mainitsi luvun 85 prosenttia, mikä vastaa tuoretta Islannin työllisyysastetta (83,5).
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus kertoo puoliväliriihen tuloksista klo 22.00 tiedotustilaisuudessa

Nollatuntisopimuksille vihdoin lakiin kirjatut pelisäännöt – Vähämäki: ”Hieno saavutus”

Hallitus pisti lisää vauhtia työllisyyden kasvuun – Soini: ”Tämä on hyvä ja isänmaallinen ratkaisu”

Lindström: Työllisyyden hoito onnistuu myös uusissa maakunnissa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








