

LEHTIKUVA
Ulkomaalaiset viihtyvät suomalaisvankiloissa: ”Olot kuin viiden tähden hotellissa”
– Osa ulkomaalaisista vangeista sanoo suoraan, että täällä on hyvä olla. Vähän niin kuin viiden tähden hotelli, Keravan vankilan avolaitoksen luottamusmies Kari Huusko kertoo.
Moniin muihin maihin verrattuna Suomen vankiloiden olosuhteet ovat tosiaan paremmat, ja siksi ulkomaalaiset vangit jäävät enemmin Suomeen kuin suorittavat rangaistuksensa kotimaassaan. Käytännössä vangin siirto toiseen maahan on mahdollista mutta erityisesti kolmansiin maihin toteutus on hankalaa: se joko onnistuu tai ei onnistu.
Moni lähettää vankilapalkkansa kotimaahan
Lain mukaan vanki voitaisiin lähettää kotimaahansa suorittamaan rangaistusta, mutta siirron selvitys ja täytäntöönpano ovat hyvin monimutkaisia prosesseja. Siirto EU:n ulkopuolisiin maihin edellyttää sekä kohdemaan että tuomitun omaa suostumusta.
– Siirtäminen on harkinnanvaraista: siirto joko onnistuu tai ei onnistu, kertoo oikeusministeriön hallitusneuvos Juhani Korhonen.
Oikeusministeriön mukaan siirtoja tehdään vuosittain vain kourallinen. Ulkomaalaiset – pääasiallisesti Baltiasta – syyllistyvät Suomessa useimmiten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kuten Hit and run -tyylisiin tekoihin tai törkeisiin huumausainerikoksiin.
He tulevat mieluusti Suomeen, koska vankeusrangaistukset eivät ole minkäänlainen pelote. Esimerkiksi työpaikan saaminen vankilassa on oikeastaan helpompaa kuin vapaalla.
– Telkien takana jokaisella on oikeus tehdä töitä ja tienata rahaa. Moni vanki lähettää satasia kotimaahansa. Summat vastaavat heille koko kuukauden palkkaa, Huusko sanoo.
”Hotellin” kaltaisten olosuhteiden lisäksi ulkomaalaisia houkuttelevat Suomen rangaistuksien pituus. Vangin siirtoa hänen omaan maahansa ei edes yritetä, jos tuomion pituus on tarpeeksi lyhyt.
Tuomion oltava lainvoimainen
Myös EU:n jäsenvaltioiden sisällä vangin siirtäminen vie aikaa.
– Ensinnäkin tuomion pitää olla lainvoimainen, eli mahdollisen hovioikeuden jälkeen pitää odottaa 60 päivää ja sen jälkeen vielä mahdollisen valituksen käsittelyä korkeimmassa oikeudessa. Vasta näiden jälkeen siirtomahdollisuus voidaan selvittää. Mikäli lainvoimaisen tuomion lisäksi muut siirron edellytykset täyttyvät, Rikosseuraamuslaitos (Rise) tekee päätöksen tuomion täytäntöönpanon siirtämisestä toiseen maahan, Risen lakimies Katja Dogović kertoo.
– Tuomitulla on oikeus valittaa Risen tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä. Jos hallinto-oikeus pysyy Risen siirtopäätöksessä, toiseen jäsenvaltioon tehdään siirtoesitys. Vastaanottavalla maalla on sen jälkeen 90 päivää aikaa tehdä päätös, ottavatko he vangin vastaan vai eivät.
Tapaukset selvitetään yksilöllisesti
Vuodesta 2011 lähtien siirto EU-maiden välillä on voitu tehdä ilman vangin suostumusta. Tämän lain voimaantulon jälkeen vankien siirtoja on tehty 16. Risen lakimies vakuuttaa, että jokaisesta tapauksesta, jossa siirron edellytykset ovat, tehdään siirtoselvitys.
Lain mukaan siirron edellytyksenä on se, että se edesauttaa tuomitun mahdollisuuksia sopeutua yhteiskuntaan. Mitä tämä tarkoittaa?
– Jokainen tapaus on selvitettävä yksilöllisesti ottaen huomioon tuomitun kansalaisuus, asuinpaikka ja muut henkilökohtaiset olosuhteet.
Rise käsittelee myös pohjoismaiden välisten rangaistusten siirtoja. Tällöin siirto voi pohjautua täytäntöönpanokelpoiseen tuomioon. Aina ei siis ole tarpeen odottaa tuomion lainvoimaisuutta.
– Tuomitun suostumus ei ole siirron edellytys pohjoismaiden kesken, eikä myöskään karkottamispäätös. Perusteet siirrolle ovat käytännössä siinä, minkä maan kansalainen tuomittu on ja missä maassa tuomittu on pysyvästi asunut ennen rangaistusta.
Yli kaksi tonnia lumitöistä
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö teki vuonna 2011 selvityksen vankien palkkojen ja toimintarahojen määrästä. Selvitys käynnistettiin yksittäistapauksesta, jossa avolaitoksen venäläisvanki oli tienannut 2 300 euroa kuussa lumitöillä. Risen asiantuntijat myönsivät, että summa on liian suuri vangille tienattavaksi.
– Selvityksessä kävi ilmi, että vankien palkkojen ohjeistukset olivat epätarkkoja. Todettiin, että kyseisessä yksittäistapauksessa vankilan johtaja on saattanut tulkita ohjeistusta väärin, Risen kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi kertoo.
Selvityksen myötä ohjeistusta täsmennettiin, ja uudet tiedot tulivat voimaan maaliskuussa 2012.
– Avolaitoksella on kuusi palkkaluokkaa. Tässä yksittäistapauksessa oli käytetty ylintä. Uuden ohjeistuksen mukaan vankila-alueella tehdyistä töistä voidaan maksaa enintään palkkaluokkaa neljä, mutta pääsääntöisesti luokkia 2–3, Kuivajärvi sanoo.
Neljännessä luokassa vangin tuntipalkka on kuusi euroa.
Faktaa siirroista
Tuomittujen siirroista on laadittu yleissopimus Euroopan neuvoston puitteissa, johon on liittynyt Monacoa lukuun ottamatta jokainen EN:n jäsenvaltio sekä parikymmentä EN:n ulkopuolista valtiota.
Sopimukseen on laadittu lisäpöytäkirja, jonka mukaan vanki voidaan siirtää – tietyin edellytyksin – vasten hänen tahtoaan. Esimerkiksi Viron kanssa tällainen yhteistyö on ollut mahdollista jo kymmenen vuotta.
Euroopan unionin sisäisesti vankeja voidaan – tietyissä tapauksissa – siirtää ilman vangin omaa suostumusta. Valtion on melkein pakko ottaa vanki vastaan. Myös Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan kuuluviin maihin vanki voidaan siirtää vasten vangin omaa tahtoa, jos hänet on määrätty käännytettäväksi tai karkotettavaksi tuomion antaneesta valtiosta.
Kaikissa muihin maihin, jotka eivät ole sopimusjärjestelmän piirissä, siirtäminen on harkinnanvaraista.
Faktaa vankien palkoista
Avolaitosvanki maksaa jokaiselta työtunnilta ylläpitokorvausta 1,60 euroa. Keskimäärin summa on noin 300 euroa kuussa. Vanki maksaa myös veroa, mutta useimmiten vangeilla on nollaprosentin verokortti. Avolaitosvangille tarjotaan ilmainen terveydenhuolto ja hammashoito.
Suljetussa vankilassa ei makseta palkkaa, vaan 100–170 euron kuukausittaista toimintarahaa. Suljetulla osastolla vanki ei maksa ylläpitokorvauksia.
Kuvassa: Kuva Suomenlinnan avovankilasta. Kuvan henkilö ei liity artikkeliin.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rikoksen uhrin oikeuksiin parannuksia – vangin vapauttamisesta voidaan ilmoittaa uhrille

Europol tutki ihmissalakuljetuksen laajuutta pakolaiskriisissä – toimintaa pyörittää noin 40 000 rikollista

Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: ”Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”

Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois

54 324 suomalaista vaatii ulkomaalaisrikollisia ulos – Puuhamies: ”Oli pakko tehdä jotain”

Lehto: Suomen kansalaisuus pois terroristeilta

Tavio: Rikollisten karkotusautomaatti toisi säästöä

Packalén turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista: ”Tilastot harhaanjohtavia”

Oinonen: ”Jos liikkuminen on turvallista, niin millä selitetään jatkuvat raiskaukset ja ahdistelut?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








