

LEHTIKUVA
Uudenmaan kunnat tyrmäävät ruuhkamaksut – Purra: Kyseessä olisi jälleen uusi vero
Useat Uudenmaan kehyskunnat ovat valtuuston päätöksin tyrmänneet hallituksen kaavailemat ruuhkamaksut, jotka rokottaisivat erityisesti pääkaupunkiseudulle ja metropolialueelle työn takia autoilevia.
Hallitus haluaa puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä, ja tähän pyritään ruuhkamaksuilla ja useilla muilla autoilijaan kohdistuvilla maksujen korotuksilla.
Myöhään maanantai-iltana myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänesti sen puolesta, että kunta vastustaa tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään niitä.
Kansanedustaja, Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Riikka Purra kertoo, että Kirkkonummen päätös on tärkeä.
– Onneksi oma kuntakin on pysynyt järkilinjalla tässä asiassa. Uudellamaalla huoli asiasta on yhteinen, Purra sanoo.
Myös valtuutettu ja Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsen Piia Aallonharja on tyytyväinen.
– Toistimme vahvasti sitä samaa viestiä kuin kunta on jo aiemmin lausunut muiden KUUMA-kuntien kanssa eli vastustamme tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista, Aallonharja sanoo.
Niin sanottuihin KUUMA-kuntiin kuuluvat pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Kohdistuu etenkin pieni- ja keskituloisiin
Purran mukaan ruuhkamaksuja voi vastustaa sekä periaatteellisella tasolla että niin, että huomio on oman kunnan tulevaisuudessa.
– Kirkkonummelle on rakennettu merkittävä määrä pieniä asuntoja, joilla haetaan sitä, että ihminen voi käydä töissä metropolialueella. Kirkkonummella on hieman edullisemmat asunnot ja mikäli me näemme tämän kannatettavaksi asiaksi, me emme voi suostua siihen, että toisesta päästä rokotamme, Purra sanoo.
– Kyseessähän on regressiivinen maksu. Tietenkin tämä työntekemisen sakkovero koskee kaikkia muitakin pääkaupunkiseudulla kulkevia, mutta erityisesti se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin.
Purra muistuttaa, että ihmiset harvoin autoilevat välinpitämättömyyttään ilmastoa kohtaan tai huvikseen. Auto on monille arjen välttämättömyyshyödyke ja sen hinta on jo nyt korkea.
– Lisämaksut eivät leikkaa päästöjä mutta vaikeuttavat työntekemistä, heikentävät sen kannustimia, haittaavat yritysten toiminnan edellytyksiä, laskevat tavallisten ihmisten ostovoimaa. Arjen välttämättömyysmenot vievät entistä suuremman osan käytössä olevista rahoista, Purra toteaa.
Ei vähennä kokonaispäästöjä
Myös Aallonharja kumoaa väitteet ruuhkamaksujen ilmastovaikutuksista.
– Vain noin yhdeksän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, kun huomattavasti suurimmat päästöt, yhteensä noin 45 prosenttia syntyvät kaukolämmöstä, öljylämmityksestä, sähkölämmityksestä ja kulutussähköstä.
Aallonharjan mukaan päästöjä voidaan tietulleja tehokkaammin vähentää koko Suomen tasolla tekemällä päätöksiä uusista ydinvoimaloista ja mahdollistamalla myös pienreaktorien rakentaminen.
Myös ajoneuvoveron keventäminen vähempipäästöisissä autoissa parantaisi niiden houkuttelevuutta.
Joukkoliikenteen kehittäminen tärkeää
Osa Kirkkonummea on hyvin joukkoliikenneyhteyksien päässä, mutta laajassa kunnassa on myös paljon alueita, joilla auton käyttö on välttämätöntä.
– Itse käytän pääasiassa julkisia, suuremmitta ongelmitta, mutta kuten tiedämme, kaikille se ei ole mahdollista. Heti, jos matka menee erityisesti poikki pääkaupunkiseudun, tilanne on toinen, Purra sanoo.
– Ideologinen autoilun vastustaminen ei onneksi maalaisjärkisellä Kirkkonummella ole yhtä trendikästä kuin pääkaupungissa.
MAL-sopimuksessa ongelmia
Valtion ja kuntien välisissä MAL-sopimuksissa määritellään maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisia suunnitelmia. Ruuhkamaksut ovat mukana MAL-sopimuksessa, Aallonharja muistuttaa.
– Sopimuksessa on maininta tietulleista ja ruuhkamaksuista, vaikka kunta esittäisi kriittisen lausuntonsa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Tämä on ehkä vähän kuin menisi pankkiin hakemaan lainaa ja allekirjoittaessaan sopimusta mainitsisi, että vastustan lainan marginaalia, mutta allekirjoitan silti paperin ja lopulta maksan marginaalin, Aallonharja pohtii.
– Riski on siis edelleen, että tietullit tai ruuhkamaksut ovat tulossa, minkä takia niitä tulee vastustaa voimakkaasti kaikissa päättävissä elimissä, Aallonharja sanoo.
MAL-sopimuksessa kunta sitoutuu muun muassa rakentamaan 435 asuntoa vuodessa.
– Kunnanjohtajan mukaan kunnalle ei koidu rahallisia sanktioita, jos kunta ei täytä sopimuksen vaatimuksia. Tätä kautta kunnalla säilyy kuitenkin lopullinen itsemääräämisoikeus päätöksistä, minkä takia katsoin, että sopimuksesta saatavat hyödyt ovat isommat kuin sen hylkääminen kokonaan, Aallonharja sanoo.
Vihreiden ja keskustan lempihanke
Purra muistuttaa, että teema puhuttaa myös eduskunnassa, myös nyt, kun aletaan käsitellä ensi vuoden budjettia. Perussuomalaiset vastustavat ruuhkamaksuja ja autoilijalle ja kansalaiselle määrättäviä lisämaksuja ja verokuritusta.
– Innokkaimpia ruuhkamaksujen puolustajia ovat vihreät ja keskusta. Jälkimmäinen haluaa lyödä Uuttamaata tietysti mahdollisimman kovaa, vaikka ei siitä mitään hyötyä syrjäseutujen aseman suhteen olisikaan, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tietullit MAL-sopimus Piia Aallonharja ilmastotavoitteet autoilijat valtio ruuhkamaksut Yritykset Pääkaupunkiseutu Riikka Purra Joukkoliikenne Kunnat Uusimaa vihreät perussuomalaiset Liikenne Keskusta verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Ruuhkamaksut ja polttoaineen veronkorotukset ovat myrkkyä tavallisen ihmisen arkeen

Koponen vastustaa ruuhkamaksuja: Työntekoon kohdistuva lisävero, joka ristiriidassa työllisyystavoitteiden kanssa

Antikainen: Ruuhkamaksu on työssäkäyntivero

Perussuomalainen Helsingin valtuustoryhmä: Hernesaaren liikennesuunnittelu perustuu oletettuihin ruuhkamaksuihin ja koko Helsingin maksulliseen pysäköintiin – ”Näin ei voi olla!”

Etelä-Euroopalle lahjarahaa – suomalaiselle autoilijalle ennätyksellinen polttoaineveron korotus

Suomen toiseksi suurimpana puolueena asemansa vakiinnuttanut perussuomalaiset etenee myötätuulessa kohti kuntavaaleja – Grönroos: On erittäin tärkeää ottaa ensi keväänä kunnat takaisin suomalaisille

Perussuomalaiset tyrmäsi tienkäyttömaksut kyselytunnilla: Puhutaan asioista oikeilla nimillä – tämä on työssäkäyntivero!

Meri: Tietullit ovat tulossa, sanoivat ministerit mitä tahansa – keskusta pitää kynsin ja hampain kiinni vihreästä hallitusohjelmasta

Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Hallitusta ei kiinnosta 15 vuoden talouden nollakasvu tai kestävyysvaje – autoilun verotus kiinnostaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








