Uudet tuulet puhaltavat Yhdysvalloissa – ennen megabisnekset wokettivat innokkaasti, nyt woke-kritiikki alkaa lyömään voimalla läpi

Kritiikki woke-kapitalismia kohtaan on yltynyt niin voimakkaaksi, että siitä on tullut yksi marraskuussa järjestettävien Yhdysvaltain kongressin välivaalien polttavista teemoista. Woke-kapitalismilla viitataan yritysmaailman ja uusvasemmiston epäpyhään liittoon. Se näkyy mm. korporaatioiden moraaliposeerauksena ja poliittisena brändäämisenä, yritysjohtajien aktivismina, uusvasemmistolaisten agendojen omaksumisena ja niiden myötäilynä. Jos ilmiön saattoi aiemmin kuitata oikeistolaisena pelotteluna ja liioitteluna, vuonna 2022 ilmiö on niin ilmiselvä ja suuri, että valtamediatkin ovat ottaneet sen vakavasti. Sekä yritysjohtajien että poliitikkojen keskuudessa on vähitellen havahduttu ilmiön kielteisiin kääntöpuoliin. Vastavetona woke-kapitalismille Floridan osavaltio sääti lain, joka asettaa veronmaksajien ja eläkkeensaajien edut julkisissa investoinneissa ideologisen puuhastelun edelle. Finanssijätti JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon puolestaan ilmoitti tarjoavansa yhä rahoitusta perinteisille energiamuodoille, vastoin vasemmistopoliitikkojen toiveita.

Yhdysvaltalainen mediajätti CNBC uutisoi torstaina, että ”woke-kapitalismi” on noussut marraskuussa käytävien kongressin välivaalien polttavaksi teemaksi. Woke-kapitalismilla viitataan liike-elämän politisoitumiseen, sen vasemmistokytköksiin ja kasvavaan rooliin polarisoivassa kulttuurisodassa.

Aiemmin marginaalinen ja oikeistolaisten suosima uudissana on valtavirtaistunut länsimaisissa medioissa kuluneen vuoden aikana. Woke-kapitalismi on jo liian suuri aihe sivuutettaviksi. CNBC:n talousuutisten ankkuri Ylan Mui kuvasi, että woke-kapitalismin määritelmästä ja merkityksistä kiistellään nyt ankarasti republikaanien ja demokraattien välillä.

Vielä vuonna 2019 arvovaltainen The Economist -lehti suitsutti yritysten woke-henkistä markkinointia suurena taloudellisena mahdollisuutena. Esimerkkinä käytettiin parranajotuotteistaan tutun Gilletten kohumainosta toksisesta maskuliinisuudesta. Sittemmin kulttuurisotaan ja woke-aktivismiin havahtunut Economist on jatkanut kriittisemmällä linjalla. Tänä vuonna lehti tarttui myös woke-kapitalismiin:

”Sidosryhmäkapitalismin myötä toimitusjohtajien roolimalliksi tuli poliittinen aktivisti, joka ottaa yrityksen nimissä kantaa jakaviin kysymyksiin laidasta laitaan, äänestyskäytännöistä koulutuspolitiikkaan ja seksuaalikysymyksiin. Perimmäiset kysymykset siitä, mikä näiden kytkös yrityksen tuloksellisuuteen on, tai miten eri sidosryhmät asemoituvat poliittisesti, on unohdettu.”

Nyt CNBC:n talousuutiset esitti työelämän verkostoitumispalvelu LinkedInin toimitusjohtaja Reid Hoffmanin elävänä esimerkkinä yritysaktivismista. Hoffman on ottanut tehtäväkseen vastustaa republikaaneja, koota yritysmaailman eliittiä demokraattien tueksi sekä järjestää poliittisia varainkeruutilaisuuksia mm. Barack Obaman kanssa.

CNBC:n haastattelussa demokraatteja tukevan Hoffmanin poliittinen neuvonantaja Dmitri Mehlhorn kertoi huolestuneensa Trumpin kannattajien ”Maga-liikkeestä”. Mehlhornin mielestä woke-kapitalismin vastustamisessa on kyse ”liike-elämän vastustajien” yleisestä hyökkäyksestä yritysmaailmaa vastaan.

Mehlhornin kuvauksesta huokuu tarkoitushakuisuus ja maalitolppien siirtely. Hän sivuutti woke-ulottuvuuden kokonaan ja antoi ymmärtää, että taustalla olisi lähinnä herravihaa ja oikeistolle epätyypillistä bisnesvastaisuutta.

Todellisuudessa Woke-kapitalismin kritiikkiä esiintyy myös bisnesmaailmassa. CNBC käytti esimerkkinä Paypalin perustajaa, miljardööri Peter Thieliä. Hän on toiminut vuosien ajan näkyvänä republikaanien taustavoimana. Poliittisilta ajatuksiltaan Thieliä kuvataan konservatiiviseksi libertaariksi. Hiljattain hänestä on tullut yksi ikonisimmista woke-kapitalismin vastavoimista. Myös maailman rikkain mies, Teslan toimitusjohtaja Elon Musk tunnetaan äänekkäänä woke-kulttuurin ja myös woke-kapitalismin vastustajana.

Woke-kapitalismin käsitteellä on alusta asti ollut kriittinen sävy. Vuonna 2018 ilmaisulla viitattiin yritysmaailman tekopyhyyteen, moraaliposeeraukseen ja woke-henkiseen, poliittisesti sävyttyneeseen markkinointiin. Woken ja kapitalismin epäpyhän liiton kritisoiminen sai vastakaikua oikeiston lisäksi ajoittain myös vasemmalta.

Vuoteen 2022 mennessä woke-kapitalismilla viitattiin entistä jyrkemmin liike-elämän politisoitumiseen, korporaatioiden valjastamiseen kulttuurisodalle, uusvasemmistolaisten agendojen omaksumiseen tai niiden hampaattomaan myötäilyyn yrityksissä. Financial Timesin keskusteluohjelmassa arvioitiin, että woke-kapitalismin kritiikki osuu maaliin siinä, että sidosryhmäkapitalismilla on salakavala poliittinen ulottuvuus: ”yhteisen hyvän vuoksi” saatetaan oikeuttaa polarisaatiota ja konservatiivisten ajatusten syrjintää.

Kriitikoiden mukaan sidosryhmien ja yhteiskuntavastuun korostaminen altistaa yritykset ulkoiselle poliittiselle paineelle ja myös sisäiselle poliittiselle aktivismille. Tosielämän esimerkit ovat ällistyttäviä. Esimerkiksi jäätelöbrändi Ben & Jerry’s syytti julkisesti Yhdysvaltoja sodan lietsomisesta Ukrainassa – vain kaksi viikkoa ennen Venäjän suurhyökkäystä.

Myös finanssimaailman muoti-ilmiö, ”vastuullisuus”, ESG (environment, social, governance) on saanut osakseen entistä enemmän kritiikkiä. 2020-luvun taitteessa länsimaisen elinkeinoelämän valloittanut oppi pyrkii mittaamaan ja ohjaamaan yritysten toimintaa taloudellisen kannattavuuden lisäksi ympäristövaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten ja hallintotavan osalta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan paljastui, että sokea ja idealistinen ESG-ihanteiden seuraaminen oli pahentanut energiakriisiä, vähentänyt investointeja energian tarjontaan ja vaikeuttanut länsimaisen puolustusteollisuuden resursointia.

ESG liitettiin poliittisen luonteensa vuoksi keskusteluihin woke-kapitalismista. Kriittisyys liikettä kohtaan johti myös poliittisiin toimenpiteisiin. Elokuussa 2022 Floridan osavaltio sääti lain, joka asettaa julkisissa investoinneissa veronmaksajien ja eläkkeensaajien edut ”ideologisten agendojen” edelle. Arizonan osavaltion oikeusministeri aloitti tutkinnan maailman suurimpiin kuuluvasta finanssitalo BlackRockista. Yhtiön epäillään laiminlyöneen taloudellisia velvoitteitaan asiakkaita kohtaan ilmastoagendan vuoksi.

The Economist -lehdessä kesäkuussa julkaistussa artikkelissa arvioitiin yritysjohtajien aktivismin joutuvan koetukselle, jos koronan jälkeinen talouden elpyminen törmäisi korkotasojen nousuun, ja yritykset joutuisivat järkeistämään toimintaansa, leikkaamaan ylimääräisestä puuhastelusta. Samoihin aikoihin Financial Timesissa spekuloitiin woke-kapitalismin ampuneen jo yli ja jäävän historiaan muotivillityksenä.

Viime keskiviikkona rahoitusjätti JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon ilmoitti Yhdysvaltain lainsäätäjille, että hänen pankillaan ei ole aikomusta lopettaa öljyteollisuuden rahoitusta. JPMorgan on suurin perinteisten energiamuotojen rahoittaja Yhdysvalloissa. Joukko suurimpien pankkien edustajia oli Yhdysvaltain kongressitalolla poliitikkojen tentattavana. Demokraattipoliitikko Rashida Tlaib peräänkuulutti ESG-agendan käyttöönottoa. Hän kysyi Dimonilta, aikooko JPMorgan lopettaa öljy- ja kaasuteollisuuden rahoittamista.

Dimon vastasi: ”Ei missään nimessä. Se olisi Amerikan tie helvettiin.”

Tlaib vastasi kiukuissaan toivovansa, etteivät opiskelijat ottaisi opintolainaa hänen pankistaan.

Kansallinen kaapelitelevisiokanava C-Span näytti keskustelun suorassa lähetyksessä miljoonille katsojille.