

Nuoret juhlivat päättäjäisviikonloppua Helsingissä. Ratsupoliiseja ja nuoria lauantai-iltana Kaivopuistossa 1. kesäkuuta 2024. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa, kertoo uudeksi kansanedustajaksi nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas. Koulupoliisi haluaisi saada sekä lapset että vanhemmat hetkeksi irti kännyköistään ja sosiaalisen median koukuttavasta maailmassa.
Eduskuntaan Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva Merja Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on ollut ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina. Ennen poliisin uraa hän oli pitkään töissä Muhoksen Pohjolakodissa, joka oli erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille tarkoitettu koulukoti. Myös vanginvartijana työskennellyt Rasinkangas tuntee ongelmanuorten maailman joka kantilta.
Poliisina Rasinkangas ei voi kommentoida Oulun viimeaikaisia puukotuksia, koska se on tutkinnanjohtajan tehtävä. Koulupoliisin näkökulmasta hän sanoo, että Oulussakin monet lapset ja nuoret voivat huonosti. Väkivaltaa tekevät yhä nuoremmat ja tekotavat ovat raaistuneet.
Kaverivanhemmuuden tilalle läsnäoloa lasten arjessa
Nuorten pahoinvointiin on varmasti monia syitä, Rasinkangas sanoo. Muuttunut yhteiskunta on lisännyt paineita moniin perheisiin.
– Vanhemmuus on osalla kadoksissa, puhutaan kaverivanhemmuudesta.
– Nyt jos koskaan tarvittaisiin vanhemmuuteen rohkeutta kasvattaa ja riittävää läsnäoloa lasten arjessa. Lasten ja nuorten kuuleminen on äärimmäisen tärkeä osa vanhemmuutta, Merja Rasinkangas korostaa.
Some ja tietokonepelit koukuttavat
Rasinkangas pitää huolestuttavana lasten ja nuorten riippuvuutta sosiaaliseen mediaan ja tietokonepelien koukuttavaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret viettävät aikaa tuntikausia ympäri vuorokauden.
– Nykyaikana sekä lapset että vanhemmat tuijottavat kännykkäänsä koko ajan, Merja Rasinkangas kuvailee.
Sosiaalisen media kautta nuoret pääsevät näkemään ja kokemaan asioita, jotka voivat olla haitallisia heidän ikätasolleen. Myös monien päihteiden hankkiminen ja kaupankäynti on helppoa somen kautta.
Someriippuvuus näkyy myös koulussa. Oppilaat ovat väsyneitä, ja väsyneenä ärsytyskynnys madaltuu. Samalla kiusaaminen ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet.
Fyysinen väkivalta lisääntynyt erityisesti alakouluissa
Rasinkangas kertoo, että fyysinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti alakouluissa. Jopa päiväkodeissa on kohdattu agressiivisia lapsia, jotka kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan.
Yläasteella sosiaalinen media on helppo kiusaamisen väline. Välillä rajumpaa fyysistäkin väkivaltaa esiintyy myös vapaa-ajalla. Usein väkivalta ja uhrin alistaminen kuvataan videolle, jota sitten levitetään somessa. Nöyryytysvideolla uhri saatetaan pakottaa vaikkapa nuolemaan kiusaajiensa kengänpohjia.
Vapetus on iso ongelma
Nuorten suosima sähkötupakka eli vapetus on iso ongelma. Vape-laitteissa käytettävät maustetut nesteet koukuttavat lapsia, koska ne ovat hyväntuoksuisia ja sisältävät runsaasti nikotiinia. Tarjolla nuorisolle on myös kannabis-öljyllä höystettyä vapea.
Vape-nesteiden välitys kouluissa aiheuttaa samanlaisia lieveilmiöitä kuin huumekaupassa, Rasinkangas kertoo. Velallisia uhkaillaan väkivallalla.
Varsinaisten huumeidenkin käyttö on lisääntynyt alaikäisten keskuudessa. Kaupanteko käy helposti somessa.
Ruutuajan rajoittaminen toimii
Koulupoliisin näkökulmasta hyvin monet nuorten ja lasten ongelmat liittyvät somesovelluksiin. Erityisen ongelmallinen on TikTok, jossa kiertää usein videohaasteita, joissa yllytetään tekemään jotain tyhmää tai vaarallista, kuten varastamaan jotain kaupasta tai temppuilemaan vaarallisissa paikoissa.
Ratkaisuksi Merja Rasinkangas esittää lasten ruutuajan rajoittamista. Lapsi saattaa ensin rajustikin vastustaa sitä, että hänen pelaamistaan ja kännykän käyttöään rajoitetaan, mutta muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen lapsessa voi tapahtua melkoinen muutos parempaan.
– Rajat ovat rakkautta, Merja Rasinkangas sanoo.
Pienissä lähikouluissa lasten olisi parempi olla
Koulupoliisi Rasinkangas kannattaa paluuta pieniin lähikouluihin, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapsilla on luottamuksellinen suhde opettajiin. Nykyään suosituissa suurkouluissa kaikki ongelmat kärjistyvät.
Tuore kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan päästäkseen vaikuttamaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi lastensuojelussa tarvittaisiin enemmän keinoja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamiseen sekä hatkaan lähteneiden paikantamiseen. Tässäkin rajat ovat rakkautta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkötupakka vape Merja Rasinkangas ruutuaika nöyryytysväkivalta vanhemmuus koulupoliisi lähikoulu kouluväkivalta TikTok lapset Sosiaalinen media Some Koulukiusaaminen Oulu nuoret lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nieminen: Väkivallan kasvavaan ilmiöön on puututtava

Sisäministeri Rantanen pitää Oulun puukotuksia järkyttävinä: ”Tämän on loputtava”

Puukkohyökkäykset järkyttävät – oikeusministeri Leena Meri: ”Väkivallan on loputtava”

Oululainen kansanedustaja Jenna Simula kauppakeskus Valkean uudesta tapauksesta: ”Kaikki väkivalta on pyrittävä kitkemään, rikoksista tulee seurata yleisen oikeustajun mukainen rangaistus”

Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle

Ruotsidemokraatit haluaa pelastaa peruskoulun: Kuri ja järjestys takaisin – pois pakkointegraatio ja poliittinen wokehumppa

Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








