

LEHTIKUVA
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Väestörakenteen muutoksesta ei kuitenkaan aina ole saatavilla ajantasaista tietoa mediasta tai tutkimuksesta.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu vastaa tiedontarpeeseen. Sivustolla on mahdollista sekunnin tarkkuudella seurata maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuuden kasvua Suomessa.
Sivun tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen väestörakenteen nopeaan muutokseen ja havainnollistaa ulkomaalaistaustaisen väestön kasvuvauhtia.
Pääkaupunkiseudulla suurin muutos Vantaalla
Sivusto osoittaa, että etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo noin 20% ja Espoossa sekä Vantaalla noin 25%.
Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä, 30. syyskuuta 2024 kaikkiaan 292 682 henkilöä. Kehitys on johtamassa siihen, että jo 13 vuoden ja 10 kuukauden kuluttua – vuonna 2038 – joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Tilastollisessa luokituksessa vieraskielinen tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Laskureiden lähteenä Tilastokeskuksen tiedot
Vantaalla ulkomaalaisten suhteellinen osuus on siis suurin pääkaupunkiseudulla. Myös esimerkiksi Ylen koulukone havainnollistaa, että vieraskieliset ovat jo nyt enemmistönä useissa vantaalaisissa kouluissa.
vaestokello.fi-palvelu osoittaa, että nykytahdilla jo joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen 2030-luvun alussa. Nykyisellä vauhdilla puolestaan joka kolmas espoolainen on vieraskielinen vuonna 2037.
Väestökello.fi-sivulla olevien laskureiden lähteenä ovat Tilastokeskuksen tilastotietokannat. Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2024 tietojen osalta, eli arviolta vuoden 2025 kevääseen mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väestökello väestörakenne Tilastokeskus suomalaiset Pääkaupunkiseutu Espoo Vantaa Suomen Perusta Helsinki maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuttopolitiikkaa käännetään talouden ja turvallisuuden kannalta kestävämmäksi – tulijoiden otettava enemmän vastuuta kotoutumisestaan
Hallitusohjelman mukaisilla päätöksillä tasapainotetaan julkista taloutta, vaaditaan laillisesti maahan tulleilta enemmän vastuuta kotoutumisestaan ja muutetaan järjestelmää kokonaisuudessaan velvoittavammaksi.

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Espoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Valtamedia hehkuttaa maahanmuuttoa, johon valtiovarainministeri Purra: ”Jotenkin voisi tuon heikon itsetunnon maassa ymmärtää, mikäli tulijoiden virta koostuisi ylivertaisista huippuosaajista”
Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä valtamedian intoa tarjota maahanmuuttoa ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








