Väestönsuojelussa paljon tehtävää – perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimia väestönsuojien kunnostamiseksi

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on lisännyt myös Suomessa tarvetta huolehtia huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Sotilaallisen maanpuolustuksen ohella on kyettävä suojaamaan väestöä ja turvaamaan yhteiskunnan toimintakyky. Kaikki vanhat ja uudet uhkatekijät on ennakoitava.

Suomessa on suhteellisen kattava väestönsuojakanta.

– Väestönsuojelua koskeva varautuminen ja valmiussuunnittelu eivät kuitenkaan ole koko maassa samalla tasolla, ja resurssipula on jättänyt jälkensä. Korjausvelkaa on jopa 100 miljoonaa euroa. Akuutti tilanne tekee entistä tärkeämmäksi huolehtia väestönsuojelun kattavuudesta ja kunnosta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Pelastuslaki velvoittaa pitämään kunnossa

Väestönsuojaamisen tilaa käsitellään valtioneuvoston turvallisuuspolitiikkaa koskevan ajankohtaisselonteon yhteydessä myös Purran johtamassa hallintovaliokunnassa.

Väestönsuojat tulisi pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa, kun viranomainen on antanut käskyn. Pelastuslaki velvoittaa kiinteistönomistajaa pitämään väestönsuojat käyttökunnossa.

Purran mukaan pelastuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2011 luotiin pykälä vanhojen väestönsuojien kunnostamiseksi.

– Väestönsuojien kunnostamisen arvioitiin toteutuvan 40 vuoden kuluessa, mutta aikarajaa kunnostamiselle ei annettu, Purra sanoo.

Huonokuntoisten määrä ei ole tiedossa

Suomessa väestönsuojat suojaavat kyllä yleisesti hyvin esimerkiksi sirpaleilta, mutta ilmanvaihdon toimivuudessa on parannettavaa. Esimerkiksi taistelukaasut ja tulipalosta aiheutuvat savukaasut saattavat päästä sisälle. Ilmanvaihdon toimivuus on myös erityisen tärkeä, jos suojassa joutuu viettämään pidemmän ajan.

Kun vanhoissa asuinrakennuksissa tehdään väestönsuojan saneeraus, pitäisi niissä huomioida myös nykyinen asukasmäärä ilmanvaihtolaitteiden määrän mitoituksessa. Vuoden 1971 jälkeen rakennetuissa suojissa on aktiivihiilierityissuodatin, mutta sitä aikaisemmin rakennetuissa suojissa on joko ainoastaan hiekkasuodattimet tai ei suodattamia lainkaan.

Huonokuntoisten tai tekniikaltaan ja käytettävyydeltään vanhentuneiden väestönsuojien tarkka määrä ei ole tiedossa. Niin sanottujen yleisten suojien tilanne on paremmin kartoitettu, mutta yksityisten omistajien suojien tilanne ei ole kenenkään tiedossa.

– Väestönsuojien tarkastuksissa on ollut puutteita ja epämääräisyyksiä. Selkeitä sääntöjä siitä, kuka tarkastuksia saa tehdä, ei ole. Säädöksissä todetaan, että tarkastuksia voi tehdä riittävän koulutuksen saanut henkilö, mutta missään ei ole säädetty sitä, mikä tuo riittävä koulutus on. Tämän epämääräisyyden korjaamiseksi vaaditaan toimenpiteitä, Purra sanoo.

Kunnostustyö aloitettava välittömästi

Väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii tilojen huollosta ja tarkastuksista. Näin väestösuojien puutteet havaittaisiin ja ongelmat ratkaistaisiin säännöllisesti.

Ylipäätänsä tehtäväjakoa ja koordinaatiota väestönsuojelusta vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä pitää selkeyttää.

Asiantuntijoiden mukaan yleisimmät väestönsuojissa esiintyneet puutteet ovat olleet esimerkiksi tiivisteiden hapertuminen ja ilmanvaihtoventtiilien heikentynyt kunto.

Eduskunnan käsittelyssä oleva turvallisuuspolitiikan ajankohtaisselonteko linjaa, että väestönsuojelun ja väestönsuojakannan kehittäminen toteutetaan valtakunnallisella selvitystyöllä.

Perussuomalaiset on vaatinut, että väestönsuojien kunnostustyön ei kuitenkaan pidä odottaa kyseistä selvitystä vaan se on aloitettava välittömästi. Purra jätti hallitukselle asiasta toimenpidealoitteen tiistaina.