

LEHTIKUVA
Mielenterveyspalvelut kaipaavat uudistamista – vain harva pääsee hoitoon
Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mantylä sanoo, ettei nykyjärjestelmä toimi riittävän hyvin mielenterveysongelmien tunnistamisessa tai hoitamisessa.
– Kelan tilastojen mukaan kansaneläkelaitos maksoi viime vuonna yli 120 miljoonaa euroa sairaspäivärahaa henkilöille, joilla oli masennusdiagnoosi. Masennuslääkkeitä ja keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä määrättiin vuonna 2013 yli 500 000 henkilölle ja näiden kustannukset olivat yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa, joista Kela korvasi vajaa 50 miljoonaa euroa. Toki tässä vaiheessa täytyy huomioida myös se, että näitä lääkkeitä määrätään myös muihin sairauksiin kuin masennukseen, Mäntylä huomauttaa.
”Terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.”
Mäntylä sanoo, että erilaiset mielenterveysongelmat, kuten esimerkiksi paniikkihäiriö tai sosiaalisten tilanteiden pelko, pitäisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa.
– Häpeä tai leimautumisen pelko tulisi poistaa näistä sairauksista. Riskit masennuksen syntymiseen on tiedostettava eri elämänkaaren vaiheissa ja niihin on kohdennettava voimavaroja. Moni väsynyt tai masentunut vanhempi ei uskalla puhua tilanteestaan, koska pelkää lastensuojelun asiakkuutta tai lasten huostaanottoa, Mäntylä harmittelee.
Nuorisotakuu ei ole Mäntylän mielestä riittävä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mikäli taustalla olevia tekijöitä ei huomioida ajoissa.
– Nuori, jolla on hoitamaton psyykkinen sairaus, ei sanktioilla tai yhteiskuntatakuilla tule kiinnittymään yhteiskuntaan. Heidän tilanteensa on nähtävä laajemmin ja yksilöllisesti. On tunnistettava ne elämänvaiheet ja -tilanteet, joissa nuorella on riski sairastua. Ongelmat koskettavat kuitenkin kaikkia ikäryhmiä.
– Mielenterveysongelmia hoidetaan liian usein lääkityksellä perusterveydenhuollossa ilman, että rinnalle tarjottaisiin terapiaa. Moni kuitenkin hyötyisi nimenomaan terapiasta, jolla voitaisiin välttää monissa tapauksissa lääkityksen aloittaminen. Lääkityksen aloittaminen onkin nykyisellään enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilastojen mukaan vain joka kymmenes potilas saa perusterveydenhoitoon hakeuduttuaan edes lyhytkestoista terapiaa, Mäntylä ihmettelee.
Mäntylän mielestä terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.
– Torniossa toteutettava Keroputaan hoitomalli toimii hyvin ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisiä tulisi auttaa. Yhteiskuntamme tulisi ottaa suurempi vastuu mielenterveysongelmista ja tarjota asiakkaille huomattavasti matalammalla kynnyksellä muun muassa erilaisia toiminnallisia terapioita, psykoterapiaa ja kuntoutuskursseja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2014 -lehdessä.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








