LEHTIKUVA
Valokuituverkkoa on rakennettu kiivaasti ympäri Suomen kuluvan kevään ja kesän aikana. Valokuituverkon kiihtynyt rakentaminen herättää perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosessa kysymyksiä siitä, miten valokuitua rakentavia yhtiöitä ohjeistetaan, valvotaan ja velvoitetaan toimimaan ja miten niitä sanktioidaan, mikäli ne eivät hoida rakennustyön jälkeen ympäristön ennallistamista huolellisesti, ripeästi ja hyvin.
Kaivuutöiden jälkeen katujen ja kadunvarsien ennallistaminen, siistiminen ja asvaltointi on monin paikoin jäänyt tekemättä tai se on viipynyt kohtuuttoman pitkään.
– Kaduissa olevat montut ja railot ovat vaarallisia kaduilla liikkuville, mutta ne voivat aiheuttaa myös kulkuvälineiden ja renkaiden rikkoutumisia. Mullokselle jääneet nurmikkoalueet hiekkakasoineen eivät myöskään ole kaivuutöiden jälkeen miellyttäviä katseltavia ja ulottuvat jopa niille tonteille, joihin valokuitua ei ole asennettu, kansanedustaja Arja Juvonen kertoo.
Juvonen on jättänyt aiheesta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.
Samoja ongelmia joka puolella Suomea
– Valokuidun rakennustöissä havaitut ongelmat näyttävät olevan samankaltaisia ympäri Suomen: katujen jatkuva avaaminen, epäselvät kaivuuluvat, katujen kunnostamatta jättäminen kaivuutyön jälkeen, asvaltoinnin viipyminen, huolimaton jälkityö, puutteet maisemoinnissa, kulkuvälineille aiheutuneet vahingot, erilaiset vaaratilanteet rikkinäisten katujen johdosta kadulla liikkujille, yhteydensaannin vaikeus operoivaan valokuituyhtiöön ja asukkaiden tiedottamiseen liittyvät puutteet, Juvonen listaa.
Helsingin Sanomat uutisoi Helsingin kaupungin tekemästä rikosilmoituksesta katujen jatkuvasta avaamisesta. Helsingin kaupungin mukaan osa valokuitua rakentavista yrityksistä ei noudata lupamääräyksiä ja työn laatu on huonoa (2.8.2024).
Kuluttaja-sivustolla kerrotaan, että valokuitufirmoille sataa somessa vihaista palautetta. Kuluttajat ovat ilmoittaneet muun muassa harhaanjohtavasta markkinoinnista ja hankkeiden venymisestä (12.8.2024).
Kuntalaisten toiveita kuunneltava
Satakunnan Kansassa kerrottiin pientareiden vaihtelevasta kunnosta valokuitukaapeleiden asennuksen jälkeen (31.7.2024).
Yle uutisoi, että valokuitutyömaiden jälkiä peitettiin ala-arvoisella mullalla eri puolilla Lappeenrantaa. Ennallistamiseen käytetystä mullasta löytyi metallia, lasinsiruja, pitkiä keppejä ja paljon käpyjä. Ruohon sijasta mullasta on alkanut kasvaa rikkaruohoja (26.7.2024).
– Toimiva nettiyhteys on tärkeä ja valokuitu varmistaa nopean nettiyhteyden. Olisikin toivottavaa, että valokuidun asentaminen tapahtuisi kuntalaisia ja heidän toiveitaan kuunnellen ja katujen, jalkakäytävien, pyöräteiden ja nurmialueiden korjaustyöt saatettaisiin mahdollisimman nopeasti kuntoon valokuidun asentamisen jälkeen, Juvonen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
