

16.7.2019 Pori, SuomiAreena, kuvassa Riikka Purra. Kuva Matti Matikainen
Valtamedia saivartelee väestönvaihdos-sanasta – Riikka Purra ei lakkaa puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä
Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvä keskustelu on vaikeaa, kun osapuolet määrittelevät käyttämänsä termit eri tavoilla, tai tivaavat tarkkoja määritelmiä sanoille, joiden arkimerkityksen kaikki hyvin ymmärtävät. Porin SuomiAreenan Perussuomalaisten puoluepäivässä (tallenne: Mtv) keskusteltiin muun muassa väestönvaihdoksesta, jota valtamediassa pidetään salaliittoteoriana. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purralle kyse on arkisesta ilmiöstä, johon törmää päivittäin Espoossa tai Helsingissä.
– Sekä Maikkari että Helsingin Sanomat on linjannut että väestönvaihdoksesta puhuminen on oikeistolaista salaliittoteoretisointia, alusti puoluesihteeri Simo Grönroos puoluepäivän juontajana.
– Tässä kun nyt katselee eteensä, voi ajatellakin että väestönvaihdoksesta puhuminen on täysin foliohattuilua. Täällä näkyy suomalaisia ihmisiä joka puolella, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi.
Helsingissä ja Espoossa liikkuessaan Purra kertoo kuitenkin omiin havaintoihin perustuen tulleensa siihen tulokseen, että meidän väestöpohjamme muuttuu koko ajan kovaa vauhtia.
– Samaa argumenttia voi tukea myös tilastoilla, ihan tutkimustiedolla, Purra vahvistaa.
– Olen itse ajatellut tätä asiaa niin, että kun väestöpohja muuttuu tarpeeksi, en tiedä mikä tämä raja nyt on, mutta silloin voidaan sanoa, että väestö on vaihtunut.
Purra arvelee, että Hesarin toimittajilla on jokin mahdollisesti akateemisesta teoriakirjallisuudesta poimittu näkökulma, joka perustuu johonkin vasemmistolaiseen ajatteluun, missä koko tämä termi on itsessään kyseenalainen.
– Eli vaikka sellaista tosiasiassa tapahtuisi, eli suomalaiset suhteellisesti vähenevät ja ulkomaalaiset lisääntyvät, niin tällaista termiä ei kuitenkaan saa käyttää. Mutta itse tykkään tehdä politiikkaa ja suhtautua tähän maailmaan sillä lailla realistisesti, eli minulle paljon oleellisempaa on se mitä täällä tosimaailmassa oikeasti tapahtuu kuin mitä muutama fanaattinen toimittaja tuolla verkossa kirjoittelee, Purra totesi.
– Aion edelleenkin puhua väestönmuutoksesta ja varoittaa siitä, että väestöpohjamme saattaa jopa vaihtua.
Halla-aho: media haluaa saivarrella suomalaisuuden määritelmästä
Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomen väestö on muuttumassa ainutlaatuisen nopeasti.
– Tästä väestönvaihdostermistä halutaan mielellään saivarrella perussuomalaisten kanssa, ja yritetään pakottaa perussuomalaiset määrittelemään jollain tavalla, että mikä on se väestö joka vaihtuu, eli tässä mennään aina siihen suomalaisuuden määritelmään, joka kiihottaa toimittajia aivan tavattomasti.
Halla-aho myöntää, ettei hänkään pysty antamaan tyhjentävää määritelmää sille, kuka on tai ei ole suomalainen.
– Suomeen on muuttanut aina pieniä määriä ihmisiä, ja tänne on aina sulautunut ihmisiä, ja heidän jälkeläisensä ovat tulleet osaksi tätä meidän jaettua identiteettiämme, suomalaisuutta.
Toisaalta Halla-ahon mielestä on selvää, että kenestäkään ei tule suomalaista – etnisesti suomalaista – sillä että hänelle annetaan Suomen passi.
– Suomessa saa kansalaisuuden neljän vuoden maassaoloajan jälkeen, käytännössä ilman minkäänlaisia vaatimuksia. Eli Suomessa on todella kansalaisuuksien alennusmyynti käynnissä, ja tämä on yksi asia, joka vallitsevassa lainsäädännössä kaipaisi kipeästi kehittämistä.
Muut etnisyydet ovat olemassa Hesarin toimittajillekin
– Helsingin Sanomien toimittaja soitti minulle viikko pari sitten ja halusi kovasti keskustella tästä, että ketkä ovat ja ketkä eivät ole suomalaisia. Hän kysyi minulta muun muassa, että ovatko saamelaiset suomalaisia. Minua harmitti hiukan että en silloin hoksannut kysyä häneltä, että keitä ovat saamelaiset. Suomalaisten määritteleminen on vaikeaa, mutta miten me voimme puhua saamelaisista jos heitä ei voida määritellä, Halla-aho ihmetteli.
Eihän voi olla niin, että kaikki muut etniset ryhmät ovat olemassa, mutta suomalaiset eivät ole olemassa. Tosiasia on se, että mitään etnisyyttä ei voi tyhjentävästi määritellä, ei voi listata ranskalaisilla viivoilla että minkä ehtojen pitää täyttyä niin kuulut tähän kansallisuuteen, ja minkä ehtojen täyttyessä sinä et kuulu kansallisuuteen.
Halla-aho uskoo, että meillä kaikilla on intuitiivinen näkemys siitä, että onko vastaantuleva henkilö suomalainen vai ei.
– Ja tämä on paljon monimutkaisempi kysymys kuin se, mikä sen vastaantulijan ihonväri on, tai mitkä hänen sukujuurensa ovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








