Valtamedian valikoimat asiantuntijat lyttäävät perussuomalaisten kriminaalipolitiikan – vaikenevat kuitenkin siitä, että Suomessa on muita Pohjoismaita lievemmät rangaistukset

Perussuomalaiset vaatii muiden Pohjoismaiden mukaista tiukempaa kriminaalipoliittista linjaa eli muun muassa vakavista rikoksista tuomittavien rangaistusten koventamista, paljousalennuksista luopumista ja vaarallisten vankien vapautumisen estämistä. Perussuomalaisten Leena Meri ihmetteleekin, miksi yleispohjoismainen linja ei kelpaa valtamedian käyttämille asiantuntijoille.

Perussuomalaiset julkaisi vajaa kuukausi sitten kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa esitetään useita työkaluja ja uudistuksia henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten torppaamiseksi ja ulkomaalaisperäisen rikollisuuden kitkemiseksi.

Perussuomalaiset muun muassa vaatii vakavista rikoksista tuomittavien rangaistusten koventamista, rangaistusten paljousalennuksista luopumista, ehdonalaisen vapauttamisen edellytysten kiristämistä ja vaarallisten vankien vapautumisen estämistä.

Perussuomalaisten avaus ei ole ollut valtamedian suosimien asiantuntijatahojen mieleen, ja esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mielestä perus­suomalaisten ohjelma lisäisi vankien määrää mutta ei vähentäisi rikollisuutta.

Tanskassa tiukka linja tuottanut tulosta

Se, mitä valtamedian käyttämät, asiantuntijoiksi nimeämät tahot eivät perussuomalaisten avauksia moittiessaan kuitenkaan kerro, on se, että tiukempi linja olisi perusteltua jo yksistään vertailun perusteella, sillä Suomessa rangaistukset rikoksista ovat selvästi lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että esimerkiksi Tanskassa kriminaalipoliittinen linja on ollut jo vuosikausia tiukempi kuin Suomessa, mikä on myös tuottanut tulosta, ja niinpä myös Ruotsi on jo ottamassa oppia Tanskasta.

– Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa ovat, erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, rangaistusasteikot lievempiä kuin muilla verrokkimailla, ja Suomessa myös tuomitaan enemmän ehdollisia rangaistuksia kuin ehdottomia, Meri sanoo. Hän oli eilen haastateltavana AlfaTV:lla.

Meri tarkentaa, että esimerkiksi törkeissä pahoinpitelyissä noin puolet rangaistuksista tuomitaan Suomessa ehdollisena.

– Meillä tuomiot ovat 1-2 vuotta. Muissa Pohjoismaissa tuomiot ovat huomattavasti tiukempia ja merkittävästi enemmän rangaistuksia myös tuomitaan ehdottomina, eli rikoksesta tuomittu joutuu oikeasti istumaan vankilaan.

Miksi asiantuntijat eivät pohdi rikoksen uhria?

Suomen rikoslaissa vahvistettu Suomen valitsema kriminaalipoliittinen linja on se, että mitattu rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Meri huomauttaa, että tässäkin katsannossa on selvää, että mitä vaarallisemmasta rikollisuudesta on kyse, sitä kovempi myös rangaistuksen pitää olla.

Meri huomauttaa, että Helsingin Sanomien haastattelemat, perussuomalaisten kriminaalipoliittista ohjelmaa arvostelleet asiantuntijat eivät moitteissaan kiinnitä mitään huomiota rikoksen uhrin tai uhrin läheisten asemaan taikka pohdi rikollisen yhteiskunnalle aiheuttamaa vaaran riskiä.

– Toki vangeilla on oikeus inhimilliseen kohteluun myös rangaistuslaitoksissa, mutta lähtökohta on se, että rangaistuksen pitää myös tuntua rangaistukselta. Jokaisen tulisi ottaa rangaistuksesta opiksi ja ojennukseksi. Meidän ohjelmassamme todetaan sekin, että mikäli rikoksentekijä rangaistuksen kärsittyään ottaa opiksi ja alkaa elää kunnolla, niin se on ihan ok.

Lainsäätäjän ei tarvitse kysyä lupaa

Vanhat puolueet ovat viime aikoina tehneet päivänpolitiikkaa koronatoimien ohella pitkälti ideologisista kysymyksistä, jotka eivät useinkaan vastaa tavallisen kansalaisen kohtaamiin arjen haasteisiin.

Perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma onkin ajankohtainen avaus hetkellä, jolloin turvallisuudentunnetta Suomessa horjuttaa maahanmuuttajataustaisten jengien rikollisuus.

Leena Meri ihmettelee eräiden julkisuudessa olleiden tahojen näkemyksiä siitä, että kriminaalipolitiikkaa tulisi tehdä tarkemmin määrittelemättömien ”asiantuntijoiden” johdolla sen sijaan, että eduskunta päättäisi rangaistuksista, ikään kuin eduskunta ei muka hyödyntäisi asiantuntijatietoa lainvalmistelussa.

– Onko Suomessa jo kiellettyä se, että eduskuntapuolue tekee poliittisen ohjelman? Perussuomalaiset on nyt pyrkinyt tekemään johdonmukaisen kokonaisuuden suhtautumisessa henki- ja väkivaltarikoksiin sekä siihen, miten paremmin suojataan kansalaisia ja miten otetaan reippaampi ote maahanmuuttajarikollisuuteen.

– Perussuomalaisten ohjelmasta saa tietenkin olla mitä mieltä vaan. Toistaiseksi tässä maassa kuitenkin lait säätää eduskunta. Totta kai mekin kuulemme asiantuntijoita, mutta me emme kysy asiantuntijoilta lupaa aloitteiden tekemiseen, Leena Meri sanoo.