

LEHTIKUVA
Valtiovarainministerin mukaan jaettavaa ei ole – Suomi kylvää kehitysapuun lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä
Koronakriisi ja talouden supistuminen eivät vaikuta kehitysavun rahoitukseen. Joka aamu, kun aurinko nousee, kaukomaille katoaa suomalaisten verovaroja yhden lottovoiton verran.
Korona iskee rajusti Suomen julkiseen talouteen: valtiovarainministeriön arvion mukaan talous tulee supistumaan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Myös kunnat joutuvat talousvaikeuksiin erilaisista koronan suorista ja välillisistä seurauksista johtuen. Silti kehitysapuprojektien rahoittaminen veronmaksajien, erityisesti keskiluokan piikkiin jatkuu kuten ennenkin.
Ekonomisti Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän mukaan Suomen talouteen tulisi kohdistaa lähivuosina merkittäviä sopeutuksia, johon kuuluu menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Koronakriisin maksajiksi joutunee jälleen keskiluokka, jonka asuminen, ruoka ja liikkuminen kallistuu entisestään.
Suomella korkeimmat vastuut
Vihriälä väläytti jopa edessä olevasta menetetystä vuosikymmenestä, jolloin velka kasaantuu tuleville sukupolville.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan julkisen talouden kokonaisvelka voi paisua tänä vuonna jopa 20 miljardilla eurolla koronan vuoksi.
Kulmuni sanoi äskettäin eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa, että Suomea rasittavat lisäksi erittäin raskaat vastuut ja takuut.
– Meillä ei ole kohta enää, mitä antaa. Nimittäin meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut, Kulmuni sanoi.
Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa
Menoleikkauksista kun on kyse, jokaisen olisi hyvä muistaa, että koronakriisi ei tälläkään hetkellä vaikuta mitenkään kehitysavun rahoitukseen. Valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna huimat 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa.
Suomi siis kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa. Kun Aurinko aamulla nousee, samalla katoaa veronmaksajien rahoja kehitysapukohteisiin yhden lottovoiton verran eli 2,8 miljoonaa euroa.
Joka viikko kehitysapuun menee 19,6 miljoonaa euroa. Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa ja niin edelleen. Miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka päivä, viikko ja kuukausi. Vuodesta toiseen.
Mikään ei viittaa siihen, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi leikkaamassa kehitysapurahoja – pikemminkin päinvastoin. Hallitusohjelmassa jopa luvataan korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.
Miljoonia maailmalle tasaiseen tahtiin
Suomen uutiset kertoi huhtikuussa esimerkkejä kehitysapukohteista, joihin kehitysapurahaa käytetään. YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahti kolme miljoonaa euroa, Somalian maahanmuuttovirastolle miljoona sekä YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:lle kolme miljoonaa euroa.
Viimeisimpiä ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituskohteita ovat esimerkiksi Afrikan Verohallintojen Foorumi ATAF, jolle lähtee Suomesta 2,1 miljoonaa. Ulkoministeriön kehitysviestinnän tukemiseen menee 200 000 euroa. Maailmanpankin globaalia evaluointikapasiteettia vahvistava aloite puolestaan saa 250 000 euroa.
Tax Justice Network Africa (TJNA) on verotus- ja kehitysalalla Afrikan tärkein kansalaistoimijoiden tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan verkosto. Siihen kuuluu 31 afrikkalaista kansalaisjärjestöä. Suomen kehitysapubudjetista lohkeaa TJNA:lle 1,2 miljoonaa euroa.
Tässä kohtaa suomalainen veronmaksaja saattaa ajatella: Mitä ihmeen tekemistä minulla on tällaisten hankkeiden kanssa? Vastaus kuuluu: Sinun täytyy ne maksaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menoleikkaukset koronakriisi ulkomaat veronkorotukset Katri Kulmuni verovarat valtionvelka Vesa Vihriälä Afrikka Suomi hallitus talous kehitysapu EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Perussuomalaiset: Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty

Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – ”Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”

Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”

Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







