Tanskan kansanpuolueen puheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl ja ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson tapasivat viikkojen salaisten valmistelujen jälkeen. Yhteisesiintyminen oli järjestetty Ruotsin ehkä huonomaineisimpaan lähiöön, Malmön Rosengårdiin. Puoluejohtajat kulkivat ghetossa käsikynkkää tanskalaisten ja ruotsalaisten henkivartijoiden saattamana.
Jää puolueiden väliltä on nyt sulanut ja tanskalaiset auttavat osaltaan ruotsidemokraatit voittoon syyskuun vaaleissa.
Tanskan kansanpuolue on maan toiseksi suurin, parlamenttivaaleissa vuonna 2015 se sai 21,1 prosenttia äänistä. Puoluetta vikiteltiin Expressen-lehden mukaan tuolloin hallitukseen mutta sillä kertaa ratkaiseva askel jäi vielä ottamatta.
– Jimmie Åkesson on tehnyt puolueestaan uskottavan ja se on mahtava saavutus. Niin se vain on, että ruotsidemokraatit on ruotsalaisten vaihtoehto sanoutua irti maahanmuutosta, sanoo kansanpuolueen johtaja Kristian Thulesen Dahl. Hänen mukaansa Ruotsin muut puolueet ovat juuri ruotsidemokraattien ansiosta muuttaneet suhtautumistaan kriittisemmäksi maahanmuuttoa kohtaan. Hänen mielestään on jopa kummallista, että muut puolueet eivät halua keskustella ruotsidemokraattien kanssa.
Åkessonin mielestä tanskalaisten vetoapu on tervetullutta ja hän toivoo läheisempääkin yhteistyötä puolueiden välillä – muun muassa Pohjoismaiden Neuvostossa. Tanska liittyi Perussuomalaisten ja ruotsidemokraattien Vapaa Pohjola -ryhmään viime kesänä, kuten Suomen Uutiset raportoi.
Yleensäkin tanskalaisten suunnitelmat muun muassa ongelmalähiöiden rauhoittamiseksi ovat Åkessonin mielestä kannatettavia.
Jimme Åkesson julisti pari vuotta sitten Almedalenin politiikkaviikolla, että ruotsidemokraattien tavoite on tulla maan suurimmaksi puolueeksi.
– Ja Tanskan työväenpuolue tietää, miten vaaleissa menestytään, sanoo Jimmie Åkesson.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
