

PS ARKISTO
Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta
Vanhemmuus on muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin perheet toimivat vahvojen perinteiden, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta, joihin ovat liittyneet käytöstavat, kunnioitus sekä rajat. Nykyisin monet vanhemmat tuntuvat luovuttavan kasvatustehtävän yhteiskunnalle, kouluille tai teknologiavälineille, koska ei uskalleta, osata tai haluta olla rajoittavia kasvattajia.
– Olemme kadottamassa vanhemmuuden, ja sillä on suuri merkitys lapsille ja tulevaisuuden yhteiskunnalle, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen huolestuneena.
Ilman rajoja kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta
Monet vanhemmat kokevat painetta tasapainottaa työn, sosiaalisen elämän ja perheen väliset vaatimukset, mutta samalla unohtuu, että vanhemmuus vaatii sitoutumista ja aikaa lapselle. Kasvatus on täynnä hetkiä, joissa tarvitaan johdonmukaisia rajoja, huolenpitoa ja läsnäoloa.
– Kun vanhemmat eivät aseta lapsille selkeitä rajoja tai kun lapsi saa vapaasti päättää omista asioistaan ilman vastuuta, kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta: kyky sietää pettymyksiä, kantaa vastuuta ja kohdata haasteita, Nieminen huomauttaa.
Some ottanut kasvattajan roolin
Sosiaalinen media on ottanut monessa perheessä keskeisen kasvattajan roolin. Älylaitteet viihdyttävät lapsia, kun vanhemmat keskittyvät omiin asioihinsa. Jatkuva ruutuaika eristää lapset todellisista vuorovaikutustilanteista ja luonnollisesta leikkimisestä.
– Tämä johtaa siihen, että lapset oppivat ratkaisemaan ongelmiaan digitaalisten mallien ja ärsykkeiden kautta eivätkä reaalimaailmassa, missä sosiaaliset taidot, empatia ja vuorovaikutus kehittyvät.
– Tämä näkyy jo lasten ja nuorten tunnekylmyytenä ja erilaisina väkivaltaisuuteenkin johtavina seurauksina, kun ei osata asettua toisen asemaan. Perheen tulee olla ensisijainen kasvatusympäristö.
– Tätä lapsen turvallisuusympäristöä haastavat osaltaan mitä moninaisemmat ja hajanaisemmat perhemallit, joiden keskellä lapsi seikkailee juurettomana aikuisten oikeuksien ja tahtotilojen mukaan. Pahimmillaan lapset ”unohdetaan” tai he ovat aikuisten riitojen välikappaleina. Kukaan ei kanna aikuisen vastuuta, jolloin lapsi ottaa sen itse, Nieminen sanoo.
Vanhempien ja opettajien roolit sekoittuneet
Koulujen ja opettajien rooli on tärkeä, ja niiden tehtävänä on antaa lapsille tietoja ja taitoja, ei korvata vanhempia kasvattajina. Kun vanhemmuus ulkoistetaan, lapset jäävät ilman selkeitä moraalisia ja eettisiä ohjeita, jotka auttavat heitä navigoimaan monimutkaisessa maailmassa.
– Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, missä määrin opettajien tulisi puuttua oppilaiden toimintaan koulun arjessa. Opettajilla on keskeinen rooli paitsi oppimisen ohjaajina, myös turvallisen oppimisympäristön luojina.
– On tärkeää, että kouluissa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, kuten tunnetaitojen ja konfliktinratkaisun opettamiseen. Nuoret tarvitsevat työkaluja tunteidensa hallitsemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen ilman väkivaltaa. Mutta eikö näiden lähde ole kodeissa ja vanhemmissa, lasten kohtaamisessa, rutiinien, käytöstapojen ja kunnioittamisen opettamisessa? Nieminen kysyy.
– Roolit ovat keikahtaneet tältäkin osin pahasti sekaisin.
Lasten kasvatusta ei voi ulkoistaa
Opettajien puuttumattomuutta on kritisoitu etenkin koulukiusaamisen ja oppilaiden välisten ristiriitojen yhteydessä. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi elämänkokemuksen tai tiedon puute, opettajan oma väsyminen tai kasvanut tapauksien määrä.
– Kun opettaja jättää puuttumatta epäasialliseen käytökseen, oppilaille voi syntyä viesti, että kiusaaminen tai häiritsevä käytös on hyväksyttävää. On ymmärrettävä, että opettajien työtaakka on kasvanut huomattavasti ja oppilaiden käyttäytymisen kirjo on laajempi kuin koskaan.
– Opettajat joutuvat tasapainoilemaan pedagogisten velvoitteidensa, kasvatuksellisten haasteiden sekä vanhempien välillä. On kaikkien yhteinen asia, että kohtaamme ongelmia ratkaisukeskeisesti ja puutumme epäasiallisuuteen varhain.
– Vanhempien täytyy ottaa oma paikkansa takaisin lastensa elämässä. Aito läsnäolo ja sitoutuminen lapsen kasvuun ja kehitykseen ovat tärkeitä, ja vain siten voimme selättää nykyisiä ongelmia, myös lasten kokemaa masennusta. Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta – elementtejä, joita ei voi ulkoistaa, Nieminen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruutuaika kasvatus kasvatusvastuu vanhemmuus älylaitteet oppimisympäristö lapset Sosiaalinen media Opettajat Koulukiusaaminen Mira Nieminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jopa 95 prosentilla katujengiläisistä maahanmuuttajatausta: ”Haitallinen maahanmuutto aiheuttaa kehitysmaalaistumista”

Kansalaisaloite vaatii kännykän käytön rajoittamista kouluissa – kännyköiden käyttö kouluissa on jo laissa kiellettyä esimerkiksi Ranskassa

Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








