

PS
Vanhuuden kuva on muuttunut: vanhuuden levosta ei enää haaveilla
Vanhenevat ihmiset eivät haaveile enää vanhuuden levosta, vaan kaipaavat aktiivista elämää ihan kuin muutkin kansalaiset. Tilanne on muuttunut sotienjälkeisestä ajasta, jolloin täällä eli kahdesta kolmeen sukupolvea – kun nykyään on sukupolvia jo neljästä viiteen.
Näin kertoi Sitran johtava asiantuntija, gerontologi Eeva Päivärinta perussuomalaisten eduskuntaryhmän vanhuusseminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina.
– Vielä 1970-80-luvuilla pohdittiin, miten voimme tarjota sodan käyneille ja raskasta työtä tehneille sukupolville hyvän vanhuudenlevon? Rakensimme silloin paljon hyviä vanhainkoteja. Vanhusten oleminen yhteiskunnassa mukana on nuorta, Päivärinta sanoi.
Ennen esiteltiin 90-vuotiaat, nyt esitellään 100-vuotiaita
Hän muistelee, kuinka tuli opiskelemaan Tampereelle vuonna 1969 ja sai asunnon Koukkuniemen vanhainkodin yläkerrasta. Siellä hän sisäisti vanhainkodin elämää ja aloitti uransakin vanhainkodin pätkätöissä.
– Tuolloin minulle esiteltiin vanhainkodin 90-vuotiaat. Myöhemmin kävin pormestari Timo P. Niemisen kanssa Koukkuniemessä ja meille esiteltiin 100-vuotiaat asukkaat! Niin paljon on kehittynyt niin lyhyessä ajassa: ihmiset ovat saaneet positiivisen mahdollisuuden elää yhteiskunnassa. Vanhukset ovatkin iso voimavara, Päivärinta tähdentää.
Usein huomioidaan ikäviä asioita, kuten että vanhukset jäävät paitsi tietotekniikasta. Tämä ja monet muut huonot asiat ovat totta ja virheet pitää korjata, mutta moni asia on entistä paremmin.
– Esimerkiksi Suomen vanhukset ovat kansainvälisesti erittäin hyvin kouluttautuneita. Kaikki ovat osanneet lukea, naisetkin ovat käyneet kansakoulua ja kansanopistot ja kansalaisopistot ovat tarjonneet laajaa koulutusta, Päivärinta tähdentää.
Laaja turvallisuus ja aktiiviset kansalaiset
Tapa katsoa tulevaisuuteen on muuttunut: ihmiset katsovat vanhuudenpäiviin aktiivisesti. Ikääntyminen on muuttunut nopeasti. Säädökset ja rajoitukset seuraavat jälkijunassa. nyt tarvitaan entistä joustavampia ja uusia tapoja hoitaa ikääntymistä.
Nyt Päivärinta luo laajan turvallisuuden teemaa: mitä pitäisi korjata laista niin, että vanhusten elämän reunaehdot paranisivat ja mahdollisuudet asua kotona ja vaikuttaa omiin elämänehtoihinsa parantuisivat.
Sitralla on hanke Aktiivinen kansalainen kaikenikäisenä. Päivärinnan mukaan ihmisillä on laaja halu tehdä työtä myös eläkkeellä. Mutta he haluavat määritellä itse, miten he työtä tekevät. Etenkin sote-alalla moni tekee korvaavia vuoroja.
– Mutta verotus ei houkuttele. Toivommekin uudistuksia, jotka mahdollistaisivat työnteon myös keski- ja pienituloisille eläkeläisille, Päivärinta esittää.
Esitystä perustellaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimuksella. Kuten toista esitystä: negatiivista vähennystä kotitalousvähennykseen: se pyrkii tuomaan kotitalousvähennyksen mahdollistamat palvelut myös pienituloisille. Mallit rakennetaan niin, etteivät ne lisää kustannuksia.
– Tällaiset palvelut tukisivat alueellista työllisyyttä pienissä ja korkeintaan keskisuurissa yrityksissä ja kolmannella sektorilla, Päivärinta korostaa.
Päivärinta koettaa edistää myös vapaaehtoistyötä ja -toimintaa mm. yksinäisyyden selättämiseksi.
Hoitosetelit mahdollistavat
monikanavaisen hoidon
Itsenäistä elämää kotona koetetaan kehittää hoitoseteleiden avulla. Yksi keino on tehdä henkilökohtainen budjetti omaishoidettaville. Ihmisten palveluille lasketaan rahallinen arvo ja hoito toteutetaan palveluseteleillä.
– Henkilökohtainen budjetti on kokeilu, jossa katsotaan, millaista apua ja lainsäädäntöä vanhukset tarvitsevat – ja haluavatko ihmiset sellaista järjestelmää, Päivärinta toteaa.
Hän korostaa, että palveluseteleitä käytettäessä yksityinen hoito maksaa saman verran kuin julkinenkin. Omasta pussista maksettava kokonaan yksityinen hoito on kokonaan oma asia.
Päivärinta kaavailee malliksi palvelutoria, jossa vanhus saa kaiken tarvitsemansa palvelun samalta luukulta. Kun aiemmin piti vanhuksen tulla tarpeeksi huonokuntoiseksi saadakseen palvelua – tai sitten hän sai nipun puhelinnumeroita – niin nyt hän lähtisi yhdeltä luukulta ratkaisun kanssa.
Palvelut voitaisiin toteuttaa monituottajamallilla, joka turvaisi työllisyyttä ja paikallistaloutta.
TEKSTI: VELI-PEKKA LESKELÄ
Perussuomalaiset: Normien poisto auttaa joustavaa vanhustenhoitoaVanhusten määrä kasvaa jatkuvasti ja saavuttaa huippunsa suurten ikäluokkien mukana. Samaan aikaan säästetään määrärahoissa – ja palvelua yritetään parantaa samaan aikaan. Ratkaisu piilee normien karsinnassa. Asiasta kertoi kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) perussuomalaisten eduskuntaryhmän seminaarissa, joka pidettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa. – Tarkastusvaliokunnan kokouksessa keskustelimme juuri normeista ja normitalkoista eli turhien säädösten purkamisesta. Miten normeja vähennetään ja miltä sektoreilta, Ruohonen-Lerner pohjusti. Pukkilan tapaus hämmästyttää – Omaan mieleeni tuli Pukkilan tapaus, johon tutustuin pari vuotta sitten: siellä ulkoistettiin vanhainkoti, johon tehtiin täydellinen remontti. Yritys ei saanut kuitenkaan aloittaa hoivakotina, kun talosta puuttuivat asianmukaiset suihkutilat! Hoivakoti olisi ollut keskellä kauneinta Pukkilaa ja asiakkaita, mutta toiminta ei onnistunut normin takia ja taloon sijoitettiin muuta toimintaa. Ja nyt kunta hankkii ostopalveluna vanhusten hoitopaikkoja jopa satojen kilometrien päästä, Ruohonen-Lerner ihmettelee. – Kun hallitus säästää 300 miljoonaa euroa vanhustenhuollosta, on tärkeää miettiä, mistä voidaan ottaa – vai voiko siitä ottaa lainkaan, Ruohonen-Lerner tiivistää. Mutta paljon voidaan tehdä suunnittelemalla toimintatapoja uudelleen. Hän viittaa Hoivakoti kuntoon -ohjelmaan, jonka keinot eivät maksa paljon – ja kuinka vanhusten toiveet voidaan huomioida entistä paremmin. Pelastaako vanhustenpalvelulaki palvelut? Tilaisuuteen osallistui myös Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) joka kertoi tehneensä vanhusten hoitotyötä itsekin. Vanhusten palvelulaki ei tuonut paljon uutta, mutta se koettaa pelastaa palveluista. – Mutta onnistutaanko siinä? Onnistummeko hoitamaan vanhuksemme, kun huoltosuhde heikkenee, Elomaa kysyy. Mutta hyvään suuntaan on menty: vielä 100 vuotta sitten suomalaiset elivät keskimäärin 49 vuotta, Elomaa muistutti. |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sporttikansanedustajat arvokkaan vanhenemisen asialla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







