

Vappu on työväen juhla – Strandman: Ilman työssäkäyviä suomalaisia ei olisi olemassa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa
Toukokun ensimmäisenä vietetään Suomessa ja monessa muussa maassa vappua - maailmanlaajuista työväenjuhlaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa vappujuhlan yhteydessä nostaa esiin suomalaisen työn ja työntekijän merkityksen tälle yhteiskunnalle.
Nykyinen hallitus on myös tiedostanut suomalaisen työn ja työntekijän merkityksen yhteiskunnalle. Ilman työssäkäyviä suomalaisia ei olisi olemassa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa. Vain työllä ja yrittämisellä kannatellaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hallitus onkin tehnyt veronalennuksia miljardilla eurolla kaikille ansiotuloluokille, jotta kansalaiset saisivat pitää yhä suuremman osan oman työnsä lopputuloksista.
Tekeviä käsiä tarvitaan yhteiskunnan työtehtäviin
Lisäksi hallitus kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta 100 miljoonalla eurolla, nostaa perintöveron alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon, nostaa lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 75 000 euroon ja poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen, laittaen näin eri yhdistykset samalle viivalle. Näillä toimilla vahvistetaan työväen itsemääräämisoikeutta sekä vahvistetaan kansalaisten ostovoimaa.
– Kaikkia käsiä tarvitaan erilaisiin yhteiskuntamme työtehtäviin. Jokainen työntekijä on arvokas tietoineen, taitoineen ja osaamisineen. Pitkäjänteisellä, aktiivisella ja tavoitteellisella työllä hankitaan toimeentuloa ja turvaa. Työnteko lisää yleensä ihmisten hyvinvointia tarjoten tyypillisesti merkityksellisyyden, kyvykkyyden ja kelpaamisen kokemuksia sekä identiteetin rakennuspuita. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös vapaaehtoistyön merkityksen. Ilman vapaaehtoisten työpanosta monet järjestöt ja yhdistykset loppuisivat, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Vapun juuret Yhdysvalloissa
Modernin vapun voi sanoa alkaneen 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, ja se juontaa juurensa silloisen työväenliikkeen vaatimuksiin 8-tuntisen työpäivän puolesta sekä myöhemmin muihin työväenluokan ajamiin asioihin.
– Myös Suomessa vappua juhlistetaan perinteisesti työväenjuhlana, mutta lisäksi opiskelijoiden sekä erityisesti ylioppilaiden päivänä, mikä näkyy valkoisten lakkien valtamerenä erinäisissä tapahtumissa ympäri tasavaltaa. Vappu sisältää iloa, valoa, lämpöä, serpentiinejä sekä ilmapalloja, jotka yhdessä symboloivat kevään tuloa. Vappu mielletään usein kevään ensimmäiseksi päiväksi, Strandman kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työväki lapsikorotus lahjavero työssäkäyvä väestö työtulovähennys Jaana Strandman verovähennysoikeus ostovoiman kasvattaminen veronalennukset hyvinvointiyhteiskunta suomalainen työ ja yrittäminen Vappu Vapaaehtoistyö Perintövero Työmarkkinajärjestöt
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Veronmaksajien pääekonomistilta tukea hallituksen linjalle: Kiristävä talouspolitiikka ei auttaisi heikossa taloussuhdanteessa – ”Hyvä, että saadaan veronalennuksia voitelemaan taloutta”
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.

Talousprofessori Matti Virén: Yhteisöveroale tarjoaa pitkästä aikaa hyvät tulevaisuudennäkymät yrityssektorille
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.

Perusasiaa RiihiEXTRA: Miko Bergbom & Jussi Lindgren – verotetaan vähemmän, kasvetaan enemmän (video)
Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren avaavat äsken päättyneen kasvuriihi 2025:n antia.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








