

Lehtikuva, Wikipedia
Varttunut Greta on päinvastaista mieltä ydinvoimasta kuin pentu-Greta – pitää nyt Saksan jäljelläolevien ydinvoimaloiden alasajoa virheenä: ”Tuntuisi väärältä”
Sodan ja energiakriisin myötä maailmanlaajuisesta huomiosta paitsi jäänyt Greta Thunberg on noussut pitkästä aikaa kansainvälisiin otsikoihin. Ruotsalainen ilmastoaktivisti ottaa nyt kantaa Saksan energiapolitiikkaa kritisoimalla ydinvoiman alasajoa. Saksassa käydään parhaillaan poliittista keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa. Thunbergin mielestä olisi suuri virhe sulkea ydinvoimalat, mikäli se tarkoittaisi hiilivoiman lisäämistä. Kommentti on yllättävä, sillä aiemmin Thunberg on lähinnä kritisoinut ydinvoimaa ja keskittynyt vaatimaan lisäpanostuksia uusiutuviin energialähteisiin. Saksassa on jo ehdotettu kahden ydinvoimalan alasajon lykkäämistä ensi kevääseen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kansainvälinen energiakriisi työnsivät ilmastoaktivisti Greta Thunbergin pitkäksi aikaa pois otsikoista. Kansainvälisissä medioissa ihmeteltiin, minne Thunberg katosi. Arvioitiin, että maailman realiteetit ajoivat kapeakatseisen idealismin ohi.
Nyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on noussut maailmalla takaisin otsikoihin ottamalla kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Thunbergin mukaan olisi virhe, jos Saksa sulkisi ydinvoimalansa ja joutuisi tukeutumaan enemmän hiilivoimaan.
Saksassa käydään parhaillaan kiivasta valtiotason keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa vuoden aikana. Moniin muihin Euroopan maihin nähden Saksassa ydinvoima on yhä poikkeuksellisen kiistelty aihe energiakriisistä ja Ukrainan sodasta huolimatta.
Vihreiden perinteiden maassa ydinvoimaan suhtaudutaan jopa kriittisemmin kuin hiilivoimaan.
Thunberg, joka on usuttanut nuorisoa ympäri maailmaa ilmastoaktivismiin vuodesta 2018 lähtien, kommentoi asiaa saksalaiselle yleisradioyhtiö ARD:lle. Hänen mukaansa on erittäin huono idea käyttää hiilivoimaa tilanteessa, jossa ydinvoimaakin olisi tarjolla.
Aktivisilta kysyttiin, olisiko maailman kannalta parempi, jos Saksa pitäisi sen kolme jäljellä olevaa ydinvoimalaansa toiminnassa. Hän vastasi: ”Riippuu. Jos ne ovat käytettävissä, tuntuisi väärältä ajaa ne alas ja keskittyä hiilivoimaan.”
Tämä on merkittävä kuperkeikka Thunbergilta, joka on aiemmin ollut jyrkkä ydinvoiman vastustaja. Vielä heinäkuussa hän kritisoi ydinvoiman luokittelua ”kestäväksi” EU:n uudessa taksonomiassa.
Thunberg rinnasti ydinvoiman kaasuun ja sanoi, ettei ”mikään määrä lobbausta ja viherpesua tee siitä ’vihreää'”. Hän peräänkuulutti uusiutuvaa energiaa, eikä ”vääriä ratkaisuja”:
Tomorrow the European Parliament will decide whether fossil gas and nuclear will be considered "sustainable" in the EU taxonomy. But no amount of lobbyism and greenwashing will ever make it "green".
We desperately need real renewable energy, not false solutions. #NotMyTaxonomy— Greta Thunberg (@GretaThunberg) July 5, 2022
Kaasusta riippuvaisessa Saksassa paine viimeisten ydinvoimaloiden säilyttämiseen on kasvanut viimeistään venäläisen kaasun toimitusten tyrehtymisen ja Nord Stream -kaasuputkien räjähdysten myötä. Myös naapurimaa Ranskan ydinvoiman tuotanto on toistaiseksi rajallista, ja tuontienergian hinnoissa ilmenee suuria piikkejä.
Saksan kolmen hallituspuolueen koalitio käy parhaillaan keskustelua mahdollisuudesta lykätä maan ydinvoiman alasajoa.
Ydinvoimavastaisen vihreän puolueen talousministeri Robert Habeck on jo ehdottanut, että kaksi ydinvoimalaa voisivat jatkaa toimintaansa huhtikuuhun asti. Hän kuitenkin vastustaa niiden käyttämistä pidempään vedoten turvallisuussyihin. Habeck on myös erikseen hyväksynyt useiden hiilellä ja polttoöljyllä toimivien voimaloiden uudelleenkäynnistämisen energiakriisin myötä.
Ympäristöaktivistit ovat huolissaan Saksan ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, kun taas konservatiivien mielestä hallituksen tulisi pyrkiä vastaamaan energiakriisiin ja jyrkästi nouseviin energiakustannuksiin.
Ei siis ihme, että Thunbergin kommentit innostavat nyt saksalaista oikeistoa sekä hallituksessa että oppositiossa.
”Kuten Greta sanoi!”, twiittasi kristillisdemokraattisen puolueen oppositiopoliitikko Paul Ziemiak myötämielisesti.
Myös hallituksen puolelta liberaalidemokraattisen puoluetta edustava finanssiministeri Christian Lindner toivotti Thunbergin ydinvoimamyönteiset kommentit tervetulleiksi: ”Tässä energiasodassa kaikki, mikä tuottaa sähköä täytyy kytkeä sähköverkkoon. Syyt puhuvat puolestaan – taloudellisesti ja fyysisesti.”
Näin Suomesta käsin voi sivistyneesti ihmetellä, miksi massiivisen energiakriisissä rämpivän Saksan ministeritasolta katsotaan tarpeelliseksi kommentoida 19-vuotiaan pohdintoja, jonka aikaisemmatkin kommentit ovat osoittautuneet virheelliseksi.
Elokapina edelleen yössä
Aikaisemmin Thunberg on myös demonisoinut ydinvoimaa vetoamalla Fukushiman onnettomuuteen. Ilmastoaktivisti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Elokapinan kansainvälisen esikuvan, kansalaistottelemattomuutta masinoivan ja äärivasemmistolaiseen anarkismiin taipuvaisen Extinction Rebellion -liikkeen kanssa. Ilmastotekojen vaatimiseen keskittyvä liike ei ole kelpuuttanut ydinvoimaa, vaikka se on laajalti tunnustettu ratkaisu päästöttömään ja tehokkaaseen energiantuotantoon.
Thunberg tukeman kapinaliikkeen perustaja Roger Hallam on mm. esiintynyt Venäjän Russia Today -kanavalla saarnaamassa liikkeen pyrkimyksistä kaatamaan länsimaisia hallituksia, konfiskoida yksityisomaisuutta ja siirtyä säännöstelytalouteen.
Uusimpien kommenttien perusteella entinen kapinateini näyttää aikuistumisen merkkejä. Myös Saksan energianpolitiikassa idealismi on pakon edessä vaihtumassa realismiksi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Euroopan energiapolitiikkaa tehdään lasten ehdoilla – Greta Thunbergin opeilla rakennetussa EU:ssa tulee kylmä

Greta Thunbergin aika on ohi

“Gretan” käsikirjoitus paljastui – aikuiset aktivistit käyttivät Thunbergia kyynisen politiikanteon välikappaleena

Päätoimittajalta: Seuraa lapsijohtaja Gretaa – mikä voisi mennä pieleen?

Ekomielenosoittajat vauhdissa: Pysäyttäkää öljy, pysäyttäkää ambulanssit, tuhotkaa taide

Ekokapinallisille tuli vilu – pyysivät poliisilta apua päästäkseen irti omista ”betonikengistään”

Hesari pitää äärivasemmistolaisen anarkistihörhön hyökkäystä perussuomalaisten syynä – Halla-aho: ”Onpa taas kertakaikkisen hämmentävää”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








