

Vasemmistoliitto tyytymätön mediajulkisuuteensa – julistaa mediaboikotteja kriittisiin medioihin, vaatii päästä myötämieliseen Hesariin
KOMMENTTI | Useat vasemmistoliiton näkyvät toimijat ovat vaikuttaneet viime päivinä pettyneiltä saamaansa mediajulkisuuteen.
Helsingin valtuuston grand-old-metelipetteri Paavo Arhinmäki valitteli Twitterissä, ettei hänen näkemyksiään raportoitu Helsingin Sanomissa. Hän kärisee:
”Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.”
”Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.”
”Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti.”
Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.
Taas sen sai kokea.
Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.
Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti. pic.twitter.com/bJeR5ZLs9C
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) November 4, 2021
Vasemmiston eduskuntaryhmyri Jussi Saramo vihoittelee kokoomuksen puoluelehti Verkkouutisille. Saramo ilmoittaakin mediaboikottinsa laajenemisesta:
”Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa”.
Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa 1/
— Jussi Saramo (@jussisaramo) November 4, 2021
Saramo kirjoitti aiheesta viisi twiittiä, jotka löytyvät täältä.
Mistä onkaan kyse?
Suomen Uutiset rohkenee tehdä muutaman huomion.
Ensimmäinen huomio: suomalainen mediayhteisö on yleensä suhtautunut varsin nihkeästi siihen, että hallitusvastuussa oleva poliitikko alkaa boikotoida epämieluisaksi kokemaansa mediaa. Kun aiheesta kohistiin 2015, asiaa kommentoi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hänen mukaansa viranomaisten kuten ministereidenkin on tiedotettava asioista tasapuolisesti.
Toinen huomio: On hivenen erikoista, että Saramo kieltäytyy haastatteluista, joita ei ole edes pyydetty. Suomen Uutiset ei ole koskaan pyytänyt häneltä haastatteluja.
Kolmas huomio: Vasemmistoliiton oman pää-äänenkannattajan toimittaja Kai Hirvasnoro kertoi viime vuonna tehneensä valtavan määrän perussuomalaisia koskevia juttuja. Hän kirjoitti:
”Olen kirjoittanut tänä vuonna perussuomalaisista ennen tätä juttua 115 kertaa, enemmän kuin mistään muusta aiheesta. Ne ovat yleensä myös luetuimpia juttujani, mutta mielessä kalvaa jokaista aloittaessa kysymys siitä, onko tämä todellisuudessa vain mainosta heille.”
Hirvasnoroa kalvaa ajatus siitä, että hänen juttunsa saattavat toimivat mainoksina. Mitä niiden juttujen sitten pitäisi olla? Antimainoksia varmaankin. Kansan Uutiset kirjoittaa jatkuvasti juttuja, joiden nimenomainen tarkoitus on kilpailijan vahingoittaminen. Kansan Uutiset ei perussuomalaisten kohdalla vaivaudu haastattelemaan kohteitaan, vaan tykittelee niitä näitä silloin, kun arvelee näistä ”uutisista” olevan kilpailijalleen vahinkoa. Onko tällainen journalismi Jussi Saramon mielestä luotettavaa uutisointia? Ilmeisesti on.
Neljäs huomio: Saramo töpeksii twiitissään. Hän viittaa twiitissään @JSNeuvosto:oon, joka ei ole Julkisen sanan neuvosto vaan jonkinlainen Julkisen sanomisen neuvosto, jonka ylläpitäjästä ei kenellänkään ole tietoa. Tarkkuutta.
Lopuksi: Mistä on kyse silloin, kun vasemmistoliiton nimitoimijat vaativat päästä Helsingin Sanomiin, mutta kieltäytyvät vastaamasta, kun kyse on tavanomaisesta puoluelehden haastattelusta? Mistä tämä kombinaatio kertoo?
No varmaankin siitä, että vasemmisto ei kestä oman toimintansa kriittistä tarkastelua. Sekä siitä, että Helsingin Sanomat ei arvioi vasemmistopoliitikkoja kriittisesti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kärähti töhrimästä omaa kaupunkiaan – poliisit paikalle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








