Vasemmiston Saramo rehenteli työpaikoilla – Leena Meri palautti hallitusedustajan maan pinnalle: ”Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää”

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on jo viime vuodesta saakka esittänyt vaihtelevia tavoitteita Suomen työllisyyden nostamisesta sekä työpaikkojen tai työllisien määrästä. Perussuomalaisten Leena Meri muistutti eilen Ylen A-Talkissa, että olisi syytä keskittyä työllisyystoimiin, joilla työllistytään yksityissektorille. – Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla.

Välillä Sanna Marinin hallituksen ilmoitettuna tavoitteena on ollut 60 000 työpaikkaa, välillä taas 30 000. Hallitus on myös ilmoittanut tekevänsä työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Suurien kymmentuhatlukujen ja vaihtelevien ilmoitettujen tavoitteiden jäsentäminen on tavan kansalaiselle toisinaan raskasta. Tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa sekin, että välillä on haasteellista palauttaa mieleen, mihin vuoteen mennessä mitkäkin ilmoitetut tavoitteet olisi tarkoitus saavuttaa.

Uusien työpaikkojen syntyminen välttämätöntä

Julkisen talouden vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen nujertamiseksi uusien työpaikkojen syntyminen on kuitenkin välttämätöntä. Hallitukselta onkin odotettu erityisesti vaikuttavia työllisyystoimia.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri tivasi eilen Ylen A-Talkissa vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramolta, mitä hallitus on tekemässä työllisyydelle syksyn budjettiriihessä.

– Vuodesta 2019 on odotettu työllisyystoimia. Ennustettavuuden vuoksi ihmiset ja yritykset varmasti kaipaisivat jo tietoja, Meri sanoi ja sai vastaukseksi pitkän monologin.

Saramo heitteli ilmaan lukuja 30 000:sta ja 40 000:sta työpaikasta ja esitti sitten yllättävän väitteen:

– Tämä hallitus on tehnyt ja luonut kahdessa vuodessa enemmän uusia työpaikkoja kuin edellinen oikeistohallitus koko kautensa aikana. Yli 30 000 oli jo ennen kuin teimme keväällä lisätoimia kehysriihessä.

– Meillä on enemmän työllisiä kuin koskaan Suomen historiassa, Saramo nautiskeli jättäen mainitsematta Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden. Tälläkin hetkellä Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Kireä verotus nakertaa ostovoimaa

Kireän verotuksen vuoksi moni palkansaaja ei tule toimeen palkkatuloillaan, koska palkasta jää käteen niin vähän.

Meri nosti A-Talkissa esille myös Suomen veroasteen. Kyse ei ole pelkästään ansiotuloverotuksesta vaan myös esimerkiksi korkeasta polttoaineverotuksesta.

Viimeksi polttoainevero nousi vuosi sitten, elokuussa 2020. Hallituksessa vihreät kaavailevat jo uusia veronkorotuksia. Mitä kalliimpaa bensa on, sitä kalliimpaa on työssäkäynti.

– Olette jo aiemmin nostaneet polttoaineveroa, se on arvovalinta. Kuten sekin, että tämä hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin jopa 15 vuotta aikaisemmin kuin muu Eurooppa keskimäärin. Me menetämme siinä kilpailuetua, Meri muistutti.

Saramon vastaus oli, että polttoaineen verotuksen nostosta on ”päätettävä aktiivisesti”, koska polttoainevero ei muuten nouse automaattisesti indeksin mukana.

– Voisitteko te alentaa sitä polttoaineveroa? Meri kysyi.

Voisiko asunnon vaihtamisen verosta jo luopua?

Hallitus laskee mielellään myös erilaiset sosiaalipoliittiset hankkeet työllisyystoimiksi. SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen aiemman lausunnon mukaan myös jopa sote-uudistus olisi työllisyystoimi. Uskoo ken tahtoo.

Meri muistutti A-Talkissa, että tosiasiassa vain yksityissektorin työpaikat aidosti vahvistavat julkista taloutta.

– Yksityinen sektori on se, joka oikeasti työllistää. Kestävyysvajeongelmaa ei ratkaista sillä, että ihmiset ovat töissä valtiolla tai kunnalla, se ei ole olennaista tässä.

Työmarkkinoita kiusaa myös kohtaanto-ongelma eli se, että avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa.

– Ratkaisuksi ei kelpaa ainakaan se, että tehdään liikkumisesta entistä kalliimpaa, Meri sanoi viitaten polttoaineveron korotuksiin.

Meri mainitsi muutaman muunkin keinon, joilla työn perässä liikkumista ja työllistymistä olisi mahdollista vauhdittaa.

– Esimerkiksi liikkumisavustus, mitä on jo väläytelty sekä varainsiirtoveron poistaminen, jolloin veroa ei tarvitsisi maksaa kun vaihtaa asuntoa. Myös koulutuspolitiikkaan on kiinnitettävä huomiota, eli pitäisi kouluttaa enemmän niille aloille, joilla on työvoimapulaa.