

Flickr/rdesign812
Toimitus suosittelee
Vasemmistopolitiikka on länsimaissa vastatuulessa, mutta mielipidekontrollia kiivaasti vaativa ideologia kytee silti vahvana
Konservatiivien voitto Ison-Britannian parlamenttivaaleissa, Yhdysvaltain demokraattien kipuilu, Ruotsin sosiaalidemokraattien historiallisen alhainen galluptulos ja Suomen vasemmistohallituspuolueiden kannatuksen heikkeneminen antavat helposti käsityksen, että ajan henki olisi vasemmistolle epäsuotuisa. Kaukonäköisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ideologia kytee vahvana. Nk. kulttuurisodan myötä erityisesti vasemmistolaisuus on onnistunut institutionalisoitumaan poliittisten puolueiden ulkopuolelle muille elämän osa-alueille. Vapaiksi mielletyissä liberaaleissa demokratioissakin on kehittynyt epäsuhtaisia moraalisia kaksoisstandardeja ja taipumuksia poliittiseen yhtenäiskulttuuriin.
Mielipideilmaston kontrollointia Stasin jalanjäljissä
Englanninkielisessä maailmassa nykyistä identiteettipolitiikan ja kulttuurisodan aikaista ”tiedostavaa” vasemmistolaisuutta kutsutaan termillä ”woke”. Brittiläinen historioitsija Gavin Mortimer muistuttaa, että jo itäsaksalaiset puhuivat kylmän sodan aikana vastaavasta ilmiöstä nimeltä Zersetzung, suomeksi ”hajoaminen” tai ”hajottaminen”. Salainen poliisi Stasi saattoi pyrkiä tuhoamaan vääriä poliittisia ajatuksia esittäneen henkilön maineen ja mielenterveyden erilaisilla vaikutusoperaatioilla.
Hajottamisella viitattiin ammattimaiseen sabotaasiin ja psykologiseen sodankäyntiin sosialistisen järjestelmän epäilijöitä, ”väärinajattelijoita” vastaan. Mortimer näkee yhtäläisyyksiä DDR:n aikaisen koneiston ja länsimaissa mielipidevaltaa edustavien instituutioiden sekä aktivistien keinojen välillä. Vaikka modernit liberaalit demokratiat eivät harjoitakaan autoritaarisen raskasta valtiojohtoista mielipidekontrollia, myös suhteellisen vapaassakin yhteiskunnassa voi esiintyä ankaraa yhtenäiskulttuuria, instituutioiden politisoitumista ja kansanjoukkojen ylilyöntejä.
Viime vuosina useat valtavirran mediaeliitin vieroksumat hahmot ovat joutuneet masinoitujen ajojahtien kohteeksi. Kulttuuri-ilmapiirin portinvartijoilla on ollut alhainen motivaatio puolustaa totuutta silloin, kun oman viiteryhmän ulkopuolista henkilöä on syytetty kevyin tai jopa virheellisin perustein. Mortimer mainitsee nimekkäinä esimerkkeinä mm. oopperalaulaja Placido Domingon ja alkuvuodesta edesmenneen filosofi Sir Roger Scrutonin tapaukset.
Kaikki on poliittista. Vastakkainasettelu on levinnyt parlamentarismin ja puoluepolitiikan ulkopuolelle sekä julkisen että yksityisen elämän osa-alueille. Tarkoitushakuisesta ja valikoivasta tarinankerronnasta ja henkilön maineen tuhoamisesta (character assassination) on tullut hyväksyttäviä vaikuttamiskeinoja. Yksilön saavutukset vuosikymmeniä kestäneellä uralla voidaan mitätöidä modernin ajan noitavainoissa etsimällä henkilöhistoriasta yksityiskohtia tai vain löyhiä kytköksiä, jotka voisivat nykyvalossa kuulostaa kyseenalaisilta. Varoittavista ennakkotapauksista tulee pelotteita jokaiselle, joka saattaisi edes ajatuksen tasolla poiketa kauemmas valtavirran uskomuksista tai intresseistä.
Uuden ajan noitavainojen muotoja ovat myös doxaaminen – joukkoistettu kohdehenkilön yksityiselämän penkominen, työnantajan tai kaupallisten yhteistyötahojen painostaminen irtisanomiseen, erilaiset perättömät ilmiannot ja deplatforming – sulkeminen sosiaalisen median alustoilta.
Pitkä marssi instituutioiden läpi
Mortimerin mukaan pitkä marssi instituutioiden läpi on muodostunut internet-ajan hektisyyden myötä enemmänkin pikajuoksuksi. Termillä viitataan Rudi Dutschken muotoilemaan uusmarxilaiseen agendaan, joka rakentui marxilaisfilosofi Antonio Gramscin ajatukselle hegemoniasta. Sen mukaan poliittinen vaikutustyö tulisi laajentaa perinteisen parlamentarismin lisäksi kulttuurielämän, median ja erinäisten yhteiskunnan instituutioiden kuten koulutusjärjestelmän ja oikeusjärjestelmän miehittämiseen.
Eräs varhaisimmista tiedostavan kulttuurin ennustajista oli Neuvostoliitosta loikannut entinen KGB:n agentti Yuri Bezmenov. Vuonna 1984 hän kertoi yhdysvaltalaisessa tv-haastattelussa Neuvostoliiton ajaneen vuosia ideologista kumousta Yhdysvalloissa. Bezmenovin mukaan sen tavoitteena oli muokata amerikkalaista todellisuuskäsitystä ja demoralisoida, murentaa kansalaisten yhtenäistä tahtoa puolustaa perhe-, ja yhteisökeskeistä elämäntapaa ja kansakuntaa. Hän kertoi strategian tehoavan aikaisintaan kahden vuosikymmenen jälkeen, kun uusi ajattelutapa olisi onnistuttu istuttamaan kokonaiselle opiskelijasukupolvelle:
”Marxilaista ideologiaa ollaan syöttämässä kolmen sukupolven ajan sinisilmäisille jenkkiopiskelijoille ilman haastamista tai tasapainottamista amerikkalaisilla isänmaallisilla perusarvoilla. — Voitte jo nähdä sen vaikutukset. Suurin osa 60-luvulla valmistuneista, pudokkaista tai surkeista älyköistä on nyt valta-asemissa hallituksessa, järjestöissä, bisnesmaailmassa, mediassa ja koulujärjestelmässä.”
Vähitellen useat yhteiskunnan instituutiot korkeakoulutuksesta mediaan ovat saaneet korostuneesti vaikutteita yhdeltä ideologiselta suunnalta. Bezmenovin kuvaaman strategian vaikutukset eivät rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin, vaan koskevat koko läntistä maailmaa. Esimerkiksi Britanniassa kahdeksan kymmenestä yliopisto-opettajasta identifioituu vasemmistolaiseksi, ja konservatiiviseen ajatteluun suhtaudutaan vieroksuvasti.
Myös Suomessa on tuoreita tapauksia, joissa yliopistoprofessorit ja dosentit valjastavat asiantuntija-asemansa entistä röyhkeämpään poliittiseen agitointiin. Esimerkiksi Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä toiminut ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin nousi äskettäin otsikoihin kertomalla tehneensä tutkintapyynnön kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) vieraslajikommenteista. Scheinin väitti, että ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa tuoreeltaan: ”Se, että verisen ideologian tukimieheltä kysellään mielipidettä yhtään mihinkään, on osoitus siitä, että Neuvostoliitto ei oikeasti kuollut vuonna 1991. Se vain vetäytyi saumoihin ja rakenteisiin odottamaan uusia tilaisuuksia.”
Polarisaatio on oire, ei juurisyy
Kun vasemmistolainen ajatusmaailma on vaihtelevasti edustettuna myös eri puolilla poliittista kenttää, perinteinen vasemmisto on voinut ja jopa joutunut esittämään entistä radikaalimpia ideoita säilyttääkseen aloitteellisen kärkensä. Länsimaissa tähän polarisaatioon on havahduttu vasta viime vuosina Trumpin ja populismin kaltaisten erottuvien vastavoimien sekä sosiaalisen median mahdollistaman näkyvyyden myötä.
Suomessa on havaittavissa, että kun poliittinen keskikenttä siirtyy vasemmalle, maltillisiksi oikeistolaisiksi itsensä määrittelevillä ryhmillä on painetta seurata perässä. Moderaattiryhmien kipuilu ja populistipuolueiden menestys ovat ilmeisiä osoituksia kysynnästä vastavoimalle ja siitä, että ideologisessa yhtenäiskulttuurissa on vielä toistaiseksi aukkoja.
Yliote instituutioista luo kaikukammioita, joilla on omat heikkoutensa. Hegemonisen valtansa perineen uuden sukupolven vasemmiston parissa ilmenee jo älyllistä laiskistumista, epärehellisyyttä ja kyvyttömyyttä ymmärtää erilaisuutta. Talven aikana Suomessa vasemmiston parissa on järkytytty, että politiikantoimittaja Timo Haapala harjoitti tutkivaa journalismia ja otti hallituksen kriittiseen tarkasteluun siitäkin huolimatta, että hallituskokoonpano on jyrkän vasemmistolainen. Samalla viiteryhmällä on muutoin tapana suojella myötämielisiä toimittajia ja leimata hanakasti heihin kohdistuva arvostelu maalittamisena.
Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on havainnut, että oikeistolaisten mielikuvat vasemmistolaisista ovat paljon realistisempia kuin vasemmistolaisten käsitykset oikeistolaisista. Tämä epäsymmetria on toistaiseksi kostautunut ja vähentänyt hegemonisen vallan tehoa, mutta siihen ei voi kuitenkaan tuudittautua.
KGB-Bezmenovin varoituksen sanat menivät kuuroille korville lähes 40 vuotta sitten. Tänä päivänä mielipidevaikuttaminen ja -kontrolli tunkeutuvat yliopistojen, työpaikkojen ja perinteisen median lisäksi sosiaalisen median kautta entistä laajemmalle ihmisen kokemusmaailmaan. Auktoriteetin pelossa itäsaksalaiset oppivat pitämään poikkeavat näkemyksensä piilossa ja jopa rajoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Jos ihmiset eivät vapaassa yhteiskunnassa käytä sananvapauttaan ja koettele sen rajoja, sen tosiasiallinen ala kutistuu.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan vasemmistopuolueen käytöstavat: Uudelle pääministerille varatut onnittelukukat paiskattiin tämän jalkoihin ja marssittiin tuohtuneena ulos

Ilmastoväki kauhuissaan – Trump hölläsi autojen kulutusrajoja

Terveysviranomaisten politisoituminen maksaa ihmishenkiä Yhdysvalloissa, eikä Suomikaan ole tältä turvassa – miksi THL jatkaa laitoksen niukkojen voimavarojen haaskaamista feministiseen höpöhöpöön?

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – ”Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








