

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vastaanottokeskus tulla tupsahti Espoon Miilukorpeen – paikalliset asukkaat vastustavat: ”Pelottaa nuoren tytön äitinä”
Pientaloalueelle piti tulla vuokrakerrostaloja, mutta tulikin vastaanottokeskus. Paikallisille asukkaille ei kerrottu etukäteen mitään. Kun asukkaat huomasivat vastaanottokeskuksen aloittaneen toimintansa, he alkoivat kerätä nimilistaa sitä vastaan ja vaativat Espoon rakennusvalvonnalta toimia, koska pitävät vok-toimintaa asemakaavan vastaisena. Keskusta pyörittävälle Luona Oy:lle kyseessä on miljoonabisnes. Paikallisille asukkaille se tarkoittaa heidän kotiensa jälleenmyyntiarvon romahtamista.
Espoon Miilukorpeen ilmestyi syyskuussa asukkaiden yllätykseksi uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Asiasta ei oltu tiedotettu paikallisille asukkaille etukäteen millään tavalla, vaan he joutuivat hakemaan tietonsa muun muassa Luona Oy:n nettisivuilta, jolloin heille selvisi, että rakennusliike Toivo Group Oyj on vuokrannut juuri valmistuneen kerrostaloyhtiön kaikki asunnot Luona Oy:lle vastaanottokeskuskäyttöön.
Asukkaat pitävät Miilukorpea vääränä paikkana vastaanottokeskukselle. Kyseessä on pientaloalue, jossa ei ole palveluja eikä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia metsän lenkkipolkuja lukuun ottamatta. Julkiset liikenneyhteydet ovat huonot, joten vastaanottokeskuksen asiakkaat joutuvat usein kulkemaan taksilla.
Nimilista vokkia vastustamaan
Vastaanottokeskuksesta kuultuaan paikalliset asukkaat lähettivät Espoon kaupungille toimenpidepyynnön, jossa vaadittiin rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin vok-toiminnan lopettamiseksi. Toimenpidepyynnön tueksi kerättiin pikavauhtia 271 nimen lista aivan lähimmän naapuruston omakotitaloista.
Asukkaat vetosivat toimenpidepyynnössään siihen, että asemakaavan mukaan uudet kerrostalot kuuluvat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), joten vastaanottokeskustoiminnan ei pitäisi olla mahdollista tässä kohteessa. Espoon kaupungilta ei ole tullut mitään vastausta. Ei edes sen vertaa, että ”kiitos viestistänne, asiaa selvitetään”, kertoo Hanna Neugebauer, yksi paikallisista aktiiveista.
Suomen Uutiset haastatteli useita paikallisia asukkaita tätä juttua varten. Lähes kaikki halusivat esiintyä nimettöminä, koska ”asia on arkaluonteinen ja rasistileima on herkässä”. Kaikki kuitenkin korostavat, että kyse ei ole mistään ”muukalaisvihasta” tai vastaanottokeskusten yleisestä vastustamisesta, vaan siitä, että Miilukorpi on väärä paikka vastaanottokeskukselle.
Turvattomuuden tunne on lisääntynyt
Miilukorpi on tähän asti ollut lapsiperheille oikea lintukoto, mutta vastaanottokeskuksen aloitettua toimintansa on levottomuuden ja turvattomuuden tunne alueella lisääntynyt. Lapsiperheet ovat joutuneet miettimään uudelleen lastensa kulkemisia ja lähikauppaan on palkattu vartijat.
Luona Oy on yrittänyt antaa kuvaa, että uuden vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat pääosin ukrainalaisia lapsiperheitä. Miilukorpelaisten havaintojen mukaan kyse ei ole lapsiperheistä – ainakaan ukrainalaisista – vaan ”vastaanottokeskusten normiasukkaista” eli enimmäkseen nuorehkoista miehistä.
– Vokin asukaskunta ei ole sellaista väkeä, jota haluan oman perheeni lähelle, sanoo lapsiperheen äiti, joka asuu muutaman talon päässä uudesta vastaanottokeskuksesta.
– Pelottaa nuoren tytön äitinä, sanoo parin sadan metrin päässä asuva nainen.
Vakavilta välikohtauksilta on toistaiseksi vältytty. Parille vastaanottokeskuksen asiakkaalle on jouduttu selittämään, että naapurin takapihalle ei sovi tulla istuskelemaan, tupakoimaan ja juomaan siideriä. Yhteistä kieltä tai yhteisymmärrystä tonttien rajoista ei tosin löytynyt.
Vastaanottokeskuksen toiminta laajenee
Jos vastaanottokeskuksen toiminta jatkuu, Miilukorven perheet todennäköisesti rakentavat lisää aitoja ja portteja. Tällä hetkellä toiminta on vasta aluillaan ja vokissa on asiakkaita vain viitisenkymmentä. Luona Oy:n tavoittelema asiakasmäärä on 300.
Paikalliset asukkaat pelkäävät, että kolmaskin – vielä rakenteilla oleva – Toivo Groupin kerrostalo vuokrataan vastaanottokeskuskäyttöön, kun Luonan pyörittämät isommat laitokset, Nihtisillan vastaanottokeskus ja Pitäjänmäen vastaanottokeskus, sulkeutuvat tammikuun loppuun mennessä.
Vastaanottokeskusbisneksessä pyörivät isot rahat
Sekä Toivo Group Oyj että Luona Oy ovat suuryrityksiä, jotka pyörittävät kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa. Ja vastaanottokeskusbisneksessä on hyvät mahdollisuudet tehdä rahaa.
Jos Toivo Groupin saama vuokra Luonalta on Taloussanomien jutussa mainitut 22 euroa neliöltä ja vuokrattavaa pinta-alaa on kahdessa nykyisessä talossa noin kolmetuhatta neliötä, Toivo Group saa vuokraa 66 000 euroa kuukaudessa. Vuokra lähentelee Helsingin keskustan hintatasoa. Viime kädessä laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat.
Suomen Uutiset pyysi Maahanmuuttovirastolta keväällä järjestetyn kilpailutuksen asiakirjat. Länsi-Uudellamaalla tarjouskilpailun voitti Luona Oy, jonka yksikköhinta 68,41 e/vrk oli kaikkein halvin.
Luona saa siis jokaisesta Miilukorven vastaanottokeskuksessa majoittuvasta henkilöstä 68,41 euroa päivässä. Jos keskuksessa on 300 asiakasta, Luona saa 20 523 euroa päivässä, 615 690 euroa kuukaudessa ja 7 388 280 euroa vuodessa.
Kiinteistöjen jälleenmyyntiarvot vaarassa romahtaa
Myös asukkaiden kannalta kysymys on rahasta. Yksi miilukorpelaisten suurimmista huolenaiheista on vastaanottokeskuksen perustamisen vaikutus alueen kiinteistöjen hintoihin. Oman kodin ostaminen on monille suomalaisille elämän suurin sijoitus.
”Kukaan ei muuta vastaanottokeskuksen naapuriin”, sanoo eräs paikallinen asukas. Eivätkä nämä perheet itsekään olisi Miilukorpeen muuttaneet, jos heillä olisi ollut ennakkotieto vokin perustamisesta.
Asukkaiden Espoon kaupungille lähettämässä kirjeessä kerrotaan, että ainakin yksi kiinteistökauppa alueella on jo peruuntunut. Omakotitalon kaupat oli sovittu tehtäväksi 28.9.2023 hintaan 475 000 euroa, mutta ne peruttiin ostajan toimesta 26.9.2023.
– Yksinomaisena syynä peruuntumiselle ostaja mainitsi nimenomaisesti tämän naapuriin avatun vastaanottokeskuksen, asukkaat kertovat.
Vuokrakerrostalo vai palveluasumista?
Rakennusluvanmukaisuutta harkitessaan Espoon rakennusvalvontaviranomaiset joutuvat miettimään, onko kyseessä normaali vuokrakerrostalo vai palveluasuminen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen on aiemmin kommentoinut Ilta-Sanomille, että asemakaava ei mahdollista vastaanottokeskuksen tyylistä palveluasumista.
– Yksityiskohdat ratkaisevat tässä asiassa. Esimerkiksi yhteistiloissa tapahtuvaa ruokailua tämä nykyinen asemakaava ei mahdollistaisi, Hokkanen sanoi Ilta-Sanomille.
Luona Oy puhuu ”kodinomaisesta ympäristöstä” lapsiperheille, mutta toisaalla myöntää, että Miilukorvessa on kyse laitospohjaisesta vastaanottokeskuksesta. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan kyseessä on selkeästi laitos, jossa on henkilökuntaa ympäri vuorokauden.
Myös Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on laitospohjainen vastaanottokeskus, koska kiinteistössä ei asu muita henkilöitä kuin asiakkaita, kertoo Maahanmuuttoviraston hankintalakimies Kalle Hertti Suomen Uutisille. Laitospohjainen vastaanottokeskus voi sijaita esimerkiksi entisessä sairaalassa, hotellissa, kasarmissa, hoitolaitoksessa, asuntolassa tai vain vastaanottokeskuksen majoituskäytössä olevissa kerrostalokiinteistöissä.
Voivatko asukkaat luottaa asemakaavaan?
Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että heille kaavoituksessa esitellyt suunnitelmat pitävät paikkansa ja rakentaminen on kaavojen mukaista. Miilukorven asukkaat pelkäävät, että Espoon kaupunki jää nyt passiiviseksi ja siten käytännössä hyväksyy vastaanottokeskustoiminnan asuinkerrostaloille kaavoitetulla tontilla.
Asukkaiden Espoon kaupungille lähettämän kirjeen mukaan tällaisella linjauksella olisi jatkossa vaikutusta halukkuuteen hankkia kiinteistöjä Espoosta, kun ostaja ei enää alueen kaavaan tutustumalla voisi päätellä, tuleeko naapuriin jonkinlainen keskus tai laitos ilman minkäänlaista suunnittelua, tiedotusta tai valitusmahdollisuutta.
Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen on sitä mieltä, että tässä ei ole kyse siitä, etteivätkö espoolaiset voisi jatkossakin luottaa kaupungin laatimiin kaavoihin.
– Kyse ei ole kaavasta, vaan siitä, miten kaavaa on luvitettu, Torsti Hokkanen sanoo Suomen Uutisille.
Hokkanen korostaa, että nyt on rakennusvalvonnan tehtävä varmistaa, että kiinteistössä harjoitetaan rakennusluvan mukaista toimintaa.
Rakennusvalvonta käsittelee asiaa
Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo kertoo Suomen Uutisille, että asukkaiden tekemän toimenpidepyynnön käsittely etenee. Rakennusvalvonta on saanut lisäselvityksiä toimijalta ja jatkaa niiden käsittelyä.
Saajo ei kuitenkaan osaa tarkemmin sanoa, milloin rakennusvalvonta ottaa virallisesti kantaa vastaanottokeskustoiminnan rakennusluvanmukaisuuteen.
– Kun kaikki lisäselvitykset on saatu ja asia voidaan käsitellä, Saajo vastaa.
Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo ei tässä vaiheessa myöskään halua kommentoida, mihin käytännön toimenpiteisiin rakennusvalvonta ryhtyy, mikäli vastaanottokeskustoiminta katsotaan rakennusluvan vastaiseksi.
PS: Kyökin kautta perustettu salavokki
Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmä on julkaissut kannanoton, jossa vaaditaan Miilukorven luvattoman vastaanottokeskuksen sulkemista. Valtuustoryhmän mielestä Espoon kaupunki ei selvästikään ole ollut hereillä tässä asiassa.
– Herää kysymys, onko kaupungin viranhaltijoita ja päätöksentekoa sekä alueen asukkaita johdettu tietoisesti harhaan, sanoo perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Järvinen Suomen Uutisille.
– On ikään kuin menty kyökin kautta ja perustettu salavokki, Järvinen jatkaa.
Perussuomalaiset tukevat Miilukorven pientaloalueen asukkaita heidän vaatimuksissaan lopettaa kaavan vastainen vastaanottokeskustoiminta. Aivan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin saada viranhaltijoiden kanta asiaan, jotta se voidaan arvioida valtuustoryhmässä ja tarvittaessa ryhtyä lain ja hallintosäännön mahdollistamiin toimiin Espoon päätöksenteossa. Pallo on siis virkamiehillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jari Saajo Kalle Hertti Torsti Hokkanen Pitäjänmäen vastaanottokeskus Nihtisillan vastaanottokeskus Ylämyllyntien vastaanottokeskus Toivo Group Oyj Miilukorpi Hannu Järvinen Luona Oy vastaanottokeskus Migri Maahanmuuttovirasto Espoo
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Tavio: Hallituksen esitys voimistaa ankkurilapsi-ilmiötä – ”Tämä on sitä haittamaahanmuuttoa, joka aiheuttaa eniten kustannuksia Suomelle”

Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia

Löysän maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat näkyvät nyt entistä kirkkaammin julkisuudessa – ”Perussuomalaiset olivat oikeassa maahanmuutosta”

Afrikkalaisten kansainvaellus kohti Eurooppaa kiihtyy Atlantilla – Kanarialle rantautui lähes 10 000 laitonta siirtolaista kahdessa viikossa

Kansanedustaja Rami Lehtinen huolissaan maahanmuuttajalähiöiden ongelmista: ”Tällä tahdilla olemme Ruotsin tilanteessa”

Bild-lehden manifesti herättää reaktioita: ”Olemme olleet liian pitkään naiveja, sokeita ja suvaitsevaisia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








