

Veikkaus – maaseudun köyhä rahoittaa upporikkaan oopperan ystävän harrastustoimintaa
Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että rahapelijärjestelmä siirtää varoja hyväosaisille ja maaseudulta kaupunkeihin. Häviäjiä ovat pienituloiset ja vähän koulutetut.
Pelaamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia on viime vuosina selvitetty Suomessa ja aiheesta on julkaistu tiedelehdissä useita artikkeleita (1, 2). Tutkimus tuo esiin monia nykyjärjestelmän ongelmia.
Köyhät menettävät peleihin selvästi suuremman osan tuloistaan kuin varakkaat. Kun pelieuro kilahtaa yhteiskunnan kassaan on kyseessä tosiasiassa vero. Tuon rahan jakamisesta päätetään poliittisin perustein.
Rahapelituotot, joita jaetaan erilaisiin yleishyödyllisiin kohteisiin, ovat veronluonteisia maksuja, joita ei kuitenkaan kutsuta veroiksi. Se, että jotain maksua ei lainsäädännössä kutsusta veroksi, ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö se käytännössä olisi vero.
Pelituottojen kutsumista veroksi vastustetaan usein sillä perusteella, että pelaaminen on vapaaehtoista. Perustelu on ontuva, koska suuri osa veroista on tällaisella logiikalla vältettävissä. Jos ei ole tuloja, niin ei tarvitse maksaa tuloveroja ja liikevaihtoveron välttää, kun jättää ostamatta.
Avustettavia järjestöjä on lukemattomia. Perinteisesti kansalaisjärjestöt ovat saaneet merkittävän osan tuloistaan jäsenmaksuista, myyjäisistä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Varainhankinta työllistää huomattavan osan järjestöjen henkilöstöstä ja vuosittaisiin rahoituspäätöksiin liittyy epävarmuutta.
Tutkijoiden mukaan ongelmana voi pitää myös sitä, että tukea saavat järjestöt kilpailevat markkinaehtoisesti toimivien yritysten kanssa.
Sanotaan, että raha ei tuo onnea, mutta myöskään pelaavat ihmiset eivät yleensä näytä erityisen onnellisilta.
Maallikon näkökulmasta kuitenkin monet tuetut kansalaisjärjestöt tekevät kiistatta arvokasta ja vapaaehtoistoiminnan ansiosta kustannustehokasta työtä.
Valtion ensisijainen tehtävä on kuitenkin huolehtia kansalaisten perustarpeista.
Jos kansalaisjärjestö ei kykene lainkaan itse hankkimaan rahoitusta eikä edistä yhteiskunnan perustehtävien toteutumista voidaan kysyä tulisiko sen myöskään saada verovaroja käyttöönsä.
Rahapeleillä tuetaan paljon esimerkiksi pääkaupunkiin keskittyvää korkeakulttuuria, jota kuluttavat useammin juuri suurituloiset. Merkittävin yksittäinen edunsaaja on vuosia ollut Kansallisooppera.
Se, joka laatii pelin säännöt, voittaa aina. Tämä vanha viisaus pätee niin rahapeleissä kuin politiikassakin. Kansalaisilla on oikeus edellyttää sellaisia sääntöjä, joiden vallitessa nuoria sekä ongelmapelaajia suojataan ja tuotot jaetaan oikeudenmukaisesti.
ILMARI TARKKONEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pokeriammattilainen: Veikkaus haluaa pitää ongelmapelaajien rahat – vaatii maksuestoa ulkomaisille pelisivustoille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








