

MATTI MATIKAINEN
Vielä ehtii allekirjoittaa kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi – ”Pakko ei voi olla tarve”
– Julkinen valta on Suomessa rakentanut käsityksen ruotsin osaamisesta yleissivistykseen kuuluvana asiana, mutta laajemmassa mielessä länsimaissa ruotsin kieltä ei lasketa yleissivistykseen kuuluvaksi, sanoo pakkoruotsinvastaiseen kansalaisaloitteeseen nimiä keräävä Ilmari Rostila.
Vapaa kielivalinta ry on laittanut vireille kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla: peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ruotsinkielisillä valinnanvapaus koskisi suomea.
Kannatusilmoitusten keräys päättyy 4.10., johon mennessä ilmoituksia pitäisi olla allekirjoitettuna 50 000, jotta aloite siirtyisi eduskunnan käsiteltäväksi. Tähän mennessä Monikielinen Suomi – ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite on kerännyt jo lähes 19 000 kannatusilmoitusta.
– Pakko on barbaarista, eikä voi olla suomenkielisten ja ruotsinkielisten kanssakäymisen ainoa vaihtoehto sivistyneessä yhteiskunnassa. Suomenkielisten yhteys ruotsin kieleen ja kulttuuriin voi toteutua aidosti vain vapaaehtoisuuden kautta, uskoo Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kannustusta ja mielenkiintoista keskustelua
Sähköinen keräys ei tähän mennessä ole kerännyt allekirjoituksia nopeasti johtuen median haluttomuudesta nostaa aihetta esille. Suurempi osa kannatusilmoituksista onkin kerätty henkilökohtaisesti aktiivisten toimijoiden avulla – markettien ovilla, toreilla ja kesäfestareilla, joissa allekirjoitusten saaminen on ollut huomattavasti helpompaa.
– Aika harvojen käsien varassa katukeräys on, mutta allekirjoituksia tulee silti mukavasti, kun vain ehtii kysymään, paikkakunnasta riippuen. Toisin paikoin melkein joka toinen vastaantulija on allekirjoittanut kannatusilmoituksen. Olemme saaneet myös hyvin paljon positiivista palautetta, sanoo Rostila.
Kannatusilmoitusten kerääjät ovat saaneet paljon kannustusta samanmielisiltä ja käyneet hyvin mielenkiintoisia asiakeskusteluja ihmisten kanssa, jotka eivät vielä ole muodostaneet kantaansa tai ovat olleet kielikysymyksessä vastakkaista mieltä.
Ruotsinkielisiä vain 5 prosenttia
Monikielinen Suomi – ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite tähtää siihen, että jonain päivänä suomalaisilla olisi mahdollisuus rakentaa uransa suomalaisessa yhteiskunnassa kokonaan ruotsia osaamatta. Perustuslaki ja kielilaki eivät määrää pakollisuutta, ja ruotsinkielisten palvelut pystyttäisiin takaamaan ilmankin, että ruotsin kieli opetetaan koko ikäluokalle.
Ruotsin kielen käytettävyys on vähäistä, sillä ruotsinkielisiä on suomalaisista vain viitisen prosenttia. Suomenkielisissä kunnissa ruotsinkielisiä on keskimäärin neljä promillea.
– Tämän vuoksi koululaisia ja opiskelijoita on vaikeampi motivoida ruotsin kielen opiskeluun, joka helposti johtaa myös tasa-arvo-ongelmiin, akateemisissa kodeissa kun motivointi usein onnistuu paremmin, Rostila toteaa.
Ruotsin kieltä ei käytännössä tarvita
Perustuslaissakin sanotaan, että kielilaissa on otettava huomioon molempien kieliryhmien tarpeet. Pakko ei kuitenkaan voi olla tarve, eikä pakkoon perustuva toisen kotimaisen kielen opiskelu ole yleissivistystä, vaan kansallisesti käyttöön otettu yleissivistyksen määritelmä.
– Ruotsin kieltä ei käytännössä tarvita suurimmassa osassa Suomea, joten voimme hyvin elää ilmankin. Julkinen valta on Suomessa rakentanut käsityksen ruotsin osaamisesta yleissivistykseen kuuluvana asiana, mutta laajemmassa mielessä länsimaissa ruotsin kieltä ei lasketa yleissivistykseen kuuluvaksi, sanoo Rostila.
Ilman keskustelua asia ei muutu koskaan
Rostila kehottaa kaikkia ruotsin kielen valinnaisuutta kannattavia tai kannastaan epävarmoja tutustumaan aloitteeseen ja sen perusteluihin osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Jos aloite kerää tarvittavat 50 000 kannattajaa määräaikaan mennessä, on eduskunnan ainakin keskusteltava asiasta ja perusteltava, miksi ruotsin kielen pakollisuus halutaan Suomessa edelleen säilyttää.
– Eduskunnan on otettava kantaa asiaan, jotta päästäisiin korkeatasoisempaan keskusteluun. Kielikysymys on monitahoinen asia, mutta kokonaisuuden kannalta joustavuus ja valinnaisuus olisivat parempia.
– Ilman poliittista keskustelua asia ei kuitenkaan muutu ikinä. Jotta kielivalinnaisuus Suomessa koskaan toteutuisi, tulee poliitikkojen osoittaa siihen poliittista tahtoa, Rostila painottaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansalaisaloitteelle järeän tason taustatukea – ”Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita”

Kielimuurit kaatuvat – kuuloke kääntää puheen lennosta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








