

Yhdysvaltoihin on syntynyt Donald Trumpin presidenttikaudella 156 000 uutta teollista työpaikkaa. / LEHTIKUVA
Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät
1990- ja 2000-luvulla Ontario oli Kanadan kehittyvin provinssi taloudellisesti. Sen teollisuustuotanto tuotti 40 % Kanadan vientituloista. Oman vesivoiman ansiosta sähkön hinta oli alhainen, ja tämä paransi sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä. Sitten tuli Kioton ilmastosopimuksen innostuksen myötä vihreä käännös.
Kanadalainen talouslehti Financial Post julkaisi 17.10.2017 artikkelin, jossa analysoitiin teollisten työpaikkojen katoamista Ontarion provinssista. Artikkelin lähteenä oli tutkimus ”Rising Electricity Costs and Declining Employment in Ontarios’s manufacturing Sector”, Fraser Institute.
1990- ja 2000-luvulla Ontario oli Kanadan kehittyvin provinssi taloudellisesti. Sen teollisuustuotanto tuotti 40 % Kanadan vientituloista. Oman vesivoiman ansiosta sähkön hinta oli alhainen, ja tämä paransi sähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä.
Sähkön hinta nousi 50 %
Sitten tuli Kioton ilmastosopimuksen innostuksen myötä vihreä käännös. Ontarion liberaalipuolueen hallitus alkoi tukea uusiutuvaa energiaa ja sähkön hinta nousi. Vuosina 2008-2015 teolliset työpaikat vähenivät 805 000:sta 688 000:een. Tästä menetyksestä 2/3 johtui Fraser Instituutin tutkimuksen mukaan korkeasta sähkön hinnasta.
Sähkön hinta nousi 50 %, koska Ontarion hallitus alkoi myöntää avokätisesti tukea tuulivoimalla ja aurinkovoimalla tuotetulle sähkölle, ja rahoittaa tämän tuen sähköverolla. Jokaista tällä tuella synnytettyä työpaikkaa kohden on varovaistenkin arvioiden mukaan menetetty vähintään 1,8 teollista työpaikkaa vuoden 2008-2015 aikana. Lisäksi suuri osa näistä ”vihreistä” työpaikoista on ollut väliaikaisia.
Yhdysvalloissa työttömyys vain 4,1 %
Nykyisin Ontarion sähkön hinta on paitsi Kanadan, myös koko Pohjois-Amerikan kallein. Tilanteesta on kärsinyt erityisesti terästeollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Ontarion naapureista Michiganin osavaltio, Yhdysvaltain puolella, on sitä vastoin nostanut teollisen tuotannon osuutta bruttokansantuotteessaan.
Yhdysvaltain hyvä kehitys ei rajoitu pelkästään Michiganiin. CNN uutisoi 3.11.2017 Yhdysvaltain työttömyyden olevan alhaisimmillaan 17 vuoteen. Lokakuussa 2017 vain 4,1 % työvoimasta oli työttömänä.
Yhdysvaltoihin on syntynyt Donald Trumpin presidenttikaudella 156 000 uutta teollista työpaikkaa. Amerikkalaisia työntekijöitä ja yrittäjiä kiinnostaa enemmän työllisyyden kehitys kuin Washingtonin eliitin ja median ajojahti Trumpia vastaan.
Vihreiden projektiin kymmeniä miljoonia
Ontarion tilanteesta tuli mieleen Suomen vihreiden parissa syntynyt taannoinen oivallus pelastaa Suomen energiatarve ruokohelpeä viljelemällä ja polttamalla. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ehdotti tätä puolueen valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa 2005.
Innostus poiki erilaisia yritelmiä ruokohelven energiakäytön toteuttamiseksi. Kyseisiin projekteihin käytettiin tukirahoja kymmeniä miljoonia, ja asioista perillä olevien lähteiden mukaan niillä saatu energiamäärä olisi ylitetty, jos tukiraha olisi poltettu suoraan 5 euron seteleinä lämpövoimalassa.
Ilmastotutkija lyttäsi Pariisin sopimuksen
Suomessa poliittinen eliitti meni mukaan Ylen hehkutukseen Pariisin ilmastosopimuksen tärkeydestä. Nyt on päässyt esille realistisempiakin äänenpainoja. Yle uutisoi 3.10.2017 ilmastotutkija James Hansenin vierailusta Nordic Business Forumissa, Helsingin Messukeskuksessa.
Hansenin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen hypetys on soopaa, eikä eri valtioiden suurieleisesti antamilla sitoumuksilla ole merkitystä hiilipäästöjen vähentämisen kannalta. Hansen johti vuodet 1981–2013 Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ja Columbian yliopiston yhteistä Goddard-instituuttia, joka tutkii laajasti avaruuden ja ilmakehän mekanismeja.
Kun presidentti Trump totesi saman jo vaalikampanjassaan syksyllä 2016, se oli Suomen median mukaan populismia. Pariisin ilmastosopimuksen kehuminen sitä vastoin oli yleisesti hyväksyttyä. Ministereiden kommentteja kuunnellessa saattoi päätellä, että he tuskin olivat tietoisia edes kehumansa sopimuksen sisällöstä.
Venäjä voi kasvattaa päästöjään
Pariisin ilmastokokouksessa Kiina sitoutui vähentämään taloutensa hiili-intensiteettiä 60 % ja Intia 33 % vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttista päästöjen vähentämistä ne eivät luvanneet lainkaan. Käytännössä Kiina voi kasvattaa päästöjään vielä lähes 15 vuotta.
Venäjä lupasi leikata päästöjään vuoden 1990 tasosta, jolloin Neuvostoliiton tuotanto oli korkeimmillaan, mutta käytännössä Venäjä voi kasvattaa päästöjään noin 40 % nykytasosta. Onko siis jotain ihmettelemistä, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi viime vuonna ennätystahtia?
Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuonna 2016 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 403,3 ppm:ää, kun se vuonna 2015 oli 400,0 ppm:ää. Ppm tarkoittaa tilavuuden miljoonasosaa.
Oliko Trump sittenkin oikeassa?
Kun Yle uutisoi WMO:n raportista 30.10.2017, niin uutisen loppukaneettina todettiin Pariisin ilmastosopimuksen olevan vaikeuksissa, koska presidentti Trump on uhannut vetää Yhdysvallat sen ulkopuolelle. Toisaalta Trump on ilmaissut halunsa neuvotella uuden, päästöjen vähentämisen kannalta tehokkaamman ja nykyistä ”tasapuolisemman” sopimuksen.
Massachusetts Institute of Technology (MIT) teki jo alkuvuodesta 2016 laskelman, jonka mukaan Pariisissa ilmoitetuilla toimenpiteillä ilmaston arvioitu lämpeneminen hidastuisi kuitenkin enintään 0,2 astetta vuoteen 2100 mennessä. Ennustettu lämpeneminen olisi 3,7 °C ja ilman Pariisin sitoumusten sisältämiä toimenpiteitä se olisi 3,9 °C. Yhdysvalloille aiheutuvat kustannukset lasketaan silti sadoissa miljardeissa dollareissa.
Kun Pariisin ilmastosopimuksen onttous laajemmin paljastuu, tulevaisuuden historiankirjoitus saattaa hyvinkin tunnustaa presidentti Trumpin olleen oikeassa.
MATTI HUKARI
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen: Liikenne- ja ilmastopolitiikan ratkaisuja ei pidä maksattaa kansalaisilla

Hakkarainen ilmastopolitiikasta: Mistä leikataan lisämiljardit?

EU:n ilmastopolitiikka: rankaise ympäristöstään huolta pitäneet, palkitse välinpitämättömät

EU ja vihreä politiikka iskevät autoilijan ja duunarin kukkaroon: ”Vihreät haluavat verottaa maan kyykkyyn pahemmin kuin sosialistit”

Halla-aho: Kivihiilen ja turpeen käyttökielto tulee kalliiksi sekä lisää päästöjä – ”Keskustan etupiiri rahastamassa”

Putkonen: Epäpyhä allianssi kylvää veroeuroja varakkaimmille ilmastopolitiikan varjolla – ”Viimeisimpänä hullutuksena 400 euron sähköpyörätuki”

Ronkainen: Sähkön siirtohinnan kertakorotukseen enimmäismäärä – ”Siirtohinta jo suurempi kuin energian hinta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








