

KUVAKAAPPAUS/YLE
Vihreät eivät suostu kertomaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa – Purra: ”Olen kysynyt monta kertaa, missä on raja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne ottivat yhteen maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttokeskustelun haasteista Suomessa. Purra huomautti kollegalleen, että vihreät on varsin haluttomia keskustelemaan maahanmuuton ongelmista, johon Harjanne myönsi, että skarpattavaa vihreillä riittää.
Humanitaarinen maahanmuutto on veronmaksajille erittäin kallista, joten tärkeä kysymys on: Kuinka paljon se saa loppupeleissä maksaa? Monet kansalaiset haluaisivat tietää, mihin saakka valtion piikkiä ollaan venyttämässä tilanteessa, jossa hallituspuolueet vihreät ja rkp jo väläyttelevät pakolaiskiintiön tuplaamista tai jopa kymmenkertaistamista.
Myös sdp:n riveistä on esitetty kiintiön kymmenkertaistamista. Tällöin pelkästään yhden vuoden tulijoiden hintalappu olisi 10 miljardia euroa, eli sama summa, jonka valtio käyttää HX-hävittäjähankkeeseen.
Humanitaariseen maahanmuuttoon intohimoisimmin suhtautuvan hallituspuolueen eli vihreiden linjausta maahanmuuton kustannuksista ei ole saatu tähän päivään mennessä. Asiaan ei saatu selvyyttä eilenkään Ylen Marja Sannikan haastattelussa, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi suoraan vihreältä kansanedustajakollegaltaan Atte Harjanteelta.
Harjanne muotoili ensin, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto ”ei voi maksaa mitä vaan”, johon Purra pyysi saada tarkennusta.
– Missä on raja, kuinka paljon?
Vihreiden Harjanteen mukaan maahanmuuton kustannusten yläraja on ”poliittisen keskustelun paikka”.
– No keskustellaan sitten siitä, mutta tehän ette keskustele. Olen kysynyt vihreiltä monta kertaa, missä on raja, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa, kuinka paljon ihmisiä voidaan ottaa, että se vielä teidän mielestänne on kestävää? Purra tiedusteli.
Vihreiden varapuheenjohtaja kiertelee ja kaartelee
Harjanne sanoi, että hänellä ei ole heittää yhtä suoraa lukua. Harjanteen vastaus maahanmuuton kustannuksista kierteli ja kaarteli monin tavoin asian ympärillä, mutta osumatarkkuus oli heikkoa.
– Sitä pitää miettiä, miten tällä hetkellä pohditaan kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista, se on politiikassa neuvoteltava asia, totta kai siitä tulee kustannuksia, mutta tämä jälleen kerran liittyy kokonaisuuteen: millainen yhteiskunta me ollaan, millainen asenneilmapiiri meillä on, Harjanne runoili.
Ylen juontajakin palautti Harjanteen alkuperäisen kysymyksen äärelle:
– Nyt seis pieneksi hetkeksi. Tässä tuli erittäin spesifi kysymys, ja se on olennainen. Missä tahansa asiassa mietitään, kuinka paljon se saa maksaa. Onko niin, että vihreät ei tähän mennessä ole pystynyt esittämään parempaa vastausta kuin se, että asiasta pitää keskustella?
Harjanne selitteli vastauksen epämääräisyyttä kustannusten laskemisella, joka ei hänen mukaansa ole yksinkertaista. Harjanteen mielestä asiaan vaikuttaisi muun muassa integroituminen ja tulijoiden mahdollinen työllistyminen tulevaisuudessa.
– Se on hyvin vaikea kysymys minun tässä sanoa, mitä se saa maksaa, koska se oikeasti vaatii keskustelua, analyysia, asioiden punnintaa, Harjanne tyytyi sanomaan.
Purra huomautti perussuomalaisten lähtevän siitä, että maahanmuuton kasvaminen ei ole luonnonlaki, johon ei voisi vaikuttaa mitenkään.
– Me kritisoimme muiden puolueiden lähtökohtaa, että siirtolaisuutta vain tapahtuu ja humanitaarista maahanmuuttoa pitää olla sen sijaan, että ihmisiä autettaisiin muilla tavoilla.
Miksi vihreät ei puhu turvallisuusuhasta?
Ohjelman keskeisenä aiheena oli maahanmuuttokeskustelun vaikeus Suomessa. Purra arvioi, että ilman perussuomalaisia maahanmuuttokeskustelu olisi ylipäätään melko vähäistä.
– Jos perussuomalaiset eivät puhuisi maahanmuutosta, siitä ei tässä maassa juuri vielä puhuttaisi. Olen tosin itse osallistunut keskusteluun jo noin 15 vuotta ennen liittymistäni perussuomalaisiin.
Purra korosti, että perussuomalaiset on useaan otteeseen esittänyt konkreettista dataa maahanmuuttokeskustelun pohjaksi.
– Me tarjoamme paljon tutkimustietoa, sellaisiakin seikkoja, joista ei ole lainkaan puhuttu aiemmin. Mielestäni keskustelu onkin viime vuosina mennyt parempaan suuntaan. Monet muutkin puolueet jo ottavat asiaan kantaa, toimittajatkin ovat paremmin informoituja, Purra sanoi.
Ylen juontaja huomautti Harjanteelle, että yleisöpalautteen perusteella monet katsovat, etteivät vihreät mielellään halua edes puhua maahanmuuton ongelmista. Hän nosti esille tilastotietoa, kuten maahanmuuttajien yliedustuksen raiskaustilastoissa.
Harjanteen mukaan ongelmien esilletuominen olisi ”vihan ruokkimista”. Juontaja huomautti, että viime vuonna ulkomailla syntyneiden osuus raiskausepäilyistä oli 38 prosenttia.
– Vihreät ei puhu tästä ilmiselvästä turvallisuusuhasta yhtään mitään.
Harjanne myönsi, että maahanmuuton ongelmista keskusteluun liittyy haasteita ja totesi, että vihreillä on parantamisen varaa.
– Ehkä pitää sitten skarpata, hän sanoi.
Kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole kestävää
Vihreiden ja perussuomalaisten linjaukset myös työperäisestä maahanmuutosta ovat täysin erilaisia. Purra huomautti myös, että tällä hetkellä kaikki muut puolueet ovat keskittyneet korostamaan hyviä puolia.
– Me olemme tuoneet esille, että valitettavasti kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole kestävää julkisen talouden kannalta, Purra sanoi.
Esimerkiksi Suomen perustan tutkimus osoittaa, että ulkomailta Suomeen matalapalkkatöitä tekemään saapuneiden henkilöiden työllisyysaste laskee jo muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen suomalaisen tason. Lisäksi tulijoiden palkanmaksajiksi joutuu välillisesti veronmaksaja, koska tulijat eivät tule toimeen matalilla palkoilla joiden lisäksi tarvitaan yhteiskunnan tulonsiirtoja.
Purra korostaa, että työperäinen maahanmuutto onkin jaettava erilaisiin osiin.
– Luonnollisesti kansainväliset osaajat, koulutetut ihmiset, hyödyttävät vastaanottavaa yhteiskuntaa, koska he maksavat veroja eivätkä vastaanota tulonsiirtoja tai käytä palveluja. Perussuomalaiset kannattaa koulutettujen ihmisten maahantuloa.
– Sen sijaan, kun puhutaan matalammille palkka-asteille saapuvista henkilöistä, niin heillä on matalasta bruttopalkasta johtuva alhaisempi veronmaksukyky – ja he käyttävät enemmän julkisia palveluja.
Suomalaisten työttömien työllistäminen olisi tärkeää
Suomessa oli viime kesänä 322 000 työtöntä työnhakijaa ja lisäksi suuri määrä vajaatyöllistettyjä. Tähän mennessä vihreät eivät ole olleet kiinnostuneita pohtimaan keinoja Suomessa olevien työttömien työllistämiselle.
Suomalaisten työttömien työllistyminen olisi julkisen talouden kannalta erittäin tärkeää, koska työttömyyden hoitaminen on kallista. Lisäksi jokainen työttömyyskortistosta työllistyvä suomalainen tuottaa julkiselle taloudelle kaksinkertaisen hyödyn, koska työttömyyskorvauksen vastaanottaminen loppuu, ja työllistynyt henkilö alkaa maksaa enemmän veroja työtuloistaan.
Julkisen talouden vahvistamisen kannalta olisi siis ensiarvoisen tärkeää työllistää Suomessa olevat työttömät eikä haalia ulkomailta uutta halpatyövoimaa. Ylellä vihreiden Harjanne kuitenkin esitti käsittämättömän väitteen:
– Itse asiassa matalapalkka-alojen työperäinen maahanmuutto tukee julkista taloutta, Harjanne sanoi, myöntäen kuitenkin samalla, ettei ole tutustunut Suomen Perustan tutkimukseen, joka osoittaa halpatyövoimamaahanmuuton olevan valtava rasite julkiselle taloudelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Atte Harjanne humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat työllistyminen kustannukset tulonsiirrot Pakolaiskiintiö halpatyövoima Julkinen talous Riikka Purra Kotouttaminen vihreät hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Vihreät vievät tolkun Suomen maahanmuuttopolitiikasta, hallituskumppanit vaikenevat – ”Demareilta ja keskustalta ei ainuttakaan vihreiden pyrkimyksiin liittyvää puheenvuoroa”

Ministeri Ohisalo haluaa Suomeen Euroopan liberaaleimman ulkomaalaislain: ”Nyt eletään tämän hallituskauden politiikkaa”

Purra: Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja yksin päättää maamme kannalta vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? – ”Romuttaa maahanmuuttopolitiikan uskottavuuden”

Purra: Velkakäyrä sojottaa punaisena, hallitusta kiinnostavat vain ilmasto ja pakolaiset – ”Suomalainen veronmaksaja itkee yhä katkerammin”

Perussuomalaiset eivät hyväksy Espoon strategiaa: ”Maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu aiheuttaa Espoolle taloudellisia kustannuksia ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia”

Ruotsin vihreät haluavat päästä vaikuttamaan uutislähetysten sisältöihin – vartti ympäristön hätätilaa jokaiseen ajankohtaislähetykseen

Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








