

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vihreät, kokoomus ja vasemmistoliitto haluavat rakentaa Helsingin tupaten täyteen, perussuomalaiset toppuuttelee intoa: ”Kalliille alueille asutetaan ulkomailta tulevia ihmisiä veronmaksajien piikkiin”
Perussuomalaisten Helsingin pormestariehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan hurjat rakentamistavoitteet perustuvat vääriin kasvutavoitteisiin. Halla-aho huomauttaa myös rakentamisen vaikutuksista ympäristöön ja helsinkiläisten viihtyvyyteen. Halla-aho sanoo, että loputon rakentaminen palvelee lähinnä vain asuntosijoittajien intressejä.
Kaupungissa asuminen voi nykyään olla työssäkäyvälle ihmiselle lähes sietämättömän kallista. Sitä se on erityisesti Helsingissä, jossa edes jatkuva uudisrakentaminen ei ole merkittävästi pysäyttänyt asumisen hinnannousua.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, Helsingin pormestariksi pyrkivä Jussi Halla-aho moittii raskaasti Helsingin asuntopolitiikkaa sekä jatkuvan kasvun strategiaa.
– Tällä hetkellä Helsingissä Suomen kalleimmille alueille asutetaan ulkomailta tulevia ihmisiä veronmaksajien piikkiin. Se vain palvelee asuntosijoittajien intressejä, Halla-aho sanoo.
Hän korostaa, että väliinputoajaksi jää se pieni- ja keskituloisten porukka, joka tienaa ”liian hyvin” ollakseen tukijärjestelmien piirissä.
– Tästä syystä pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa asua Helsingissä. Käytännössä on siis helppo ymmärtää, että uudisrakentaminen ei pysäytä asumisen hinnanousua, Halla-aho sanoi eilen torstaina Helsingin Sanomien pormestaritentissä.
Asuntoja tarvitaan työssäkäyville pieni- ja keskituloisille
Halla-aho esittää, että Helsingin asuntoja jatkossa kohdennettaisiin työssäkäyville pieni- ja keskituloisille, jotka eivät elä tukien varassa.
– Kun halutaan ratkaista ongelmaa, ongelma on ensin tunnistettava, ja sen jälkeen on oltava poliittista halua ratkaista ongelma. Sen jälkeen kyllä löydetään mekanismi ratkaisulle. Onhan se nurinkurinen tilanne, että työssäkäyvillä ihmisillä ei ole varaa asua Helsingissä.
– Samoin ongelma on se, että työstä käteen jäävä tulo on niin pieni suhteessa sosiaaliturvan varassa elämiseen, että työn vastaanottaminen ei kannata. Tämä on ongelma myös työnantajien kannalta, jotka eivät saa avoimiin työpaikkoihin työvoimaa. Toisaalta, valtavasti julkista rahaa kuluu siihen, että Helsinkiin asutetaan työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttajia, jotka veronmaksajien näkökulmasta voitaisiin asuttaa myös jonnekin muualle, jossa asuminen olisi edullisempaa, Halla-aho sanoi.
Kokoomus haluaa vahvistaa tukia
Perussuomalaiset haluaa veronkevennyksillä kasvattaa pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien ostovoimaa, jolloin asumisen kustannukset eivät veisi käteen jäävistä tuloista kohtuuttoman isoa siivua.
– Pieni- ja keskituloisten ihmisten lähes kaikki tulot menevät Helsingissä asumisen ja elämisen kuluihin. Asumisen hintaa siis pitää saada alas, samoin suoria ja epäsuoria veroja pitää saada alas, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksen pormestariehdokas Juhana Vartiainen kuitenkin yllättäen esitti, että Helsingin korkeita asumiskuluja pitäisikin entistä vahvemmin kompensoida yhteiskunnan tuella.
– Asumistuki on siihen paras tapa. Tuki osuu kohteeseensa kohtuullisen hyvin, Vartiainen sanoi.
Vihreät preferoi muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä
Vihreät suhtautuu Helsingin jatkuvaan väestökasvuun luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä, johon ei voi poliittisilla päätöksillä vaikuttaa. Vihreiden mielestä siihenkään ei voi vaikuttaa, keitä Helsinkiin muuttaa, ihmiset nyt vain muuttavat.
Tunnetusti vihreät kannattaa Helsingin rakentamista tupaten täyteen. HS:n pormestaritentissä vihreiden pormestarikandidaatti Anni Sinnemäki saattoikin vahingossa paljastaa, ketä varten Helsinkiin pitäisi rakentaa lisää, sillä Sinnemäki väläytti, että Helsingin kasvua on syytä ajatella niiden ihmisten kannalta, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
– Asuntoja on rakennettava, että ihmiset löytävät itselleen asunnon, Sinnemäki lausui.
Vasemmiston pormestariehdokas Paavo Arhinmäki ja kokoomuksen Vartiainen olivat Sinnemäen linjoilla. Molempien mielestä Helsinkiin pitää rakentaa koko ajan lisää uutta.
Halla-aho kuitenkin nosti pormestaritentissä esille myös ympäristö- ja viihtyvyysnäkökulman.
– Vaikka kaikkia kaupunkiluontokohteita ei toki voi museoida, hurjat asuntorakentamistavoitteet perustuvat nyt vääriin kasvutavoitteisiin. Kaupunkiluonnon vehreys ja avaruus on myös osa Helsingin identiteettiä. Sekin on kaupunkilaisille tärkeää. On siis syytä noudattaa pidättyväisyyttä, ennen kuin lähdetään nakertamaan viheralueita, Halla-aho sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pormestaritentti vieraskieliset pieni- ja keskituloiset kustannukset Juhana Vartiainen Rakentaminen Anni Sinnemäki Vasemmistoliitto Paavo Arhinmäki vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Helsinki Kokoomus Asuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS:n Helsingin valtuustoryhmä kritisoi Malmin lentokentän rakennushankkeita: ”Vihreille luonto- ja ympäristöarvot ovat pelkkää puhetta”

Helsingin pormestariksi pyrkivä Juhana Vartiainen ei usko maahanmuuton aiheuttavan ongelmia pääkaupungissa, tahtoo myös pormestarille tuhdin tilipussin – Halla-aho: ”Absurdia”

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Pormestariehdokas Jussi Halla-aho: Helsinkiin syytä julistaa asumisen hintahätätila ja maahanmuuttohätätila – ”Vaikuttavat tavallisten ihmisten turvallisuuteen ja kunnan talouteen”

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

Helsingin pormestariksi pyrkivä Arhinmäki haluaa työssäkäyvien kiusaksi ottaa käyttöön ruuhkamaksut – Halla-aho ei näe liikenteellisiä perusteita: ”Suomessa ei ole sellaisia ruuhkia”

PS:n Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi: Perussuomalaiset haluavat turvallisen Helsingin, jossa peruspalvelut pelaavat
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








